Takaisin 23.2.2021

Laatujohtaminen: kuka johtaa yrityksen vastuullisuutta?

Laatujohtaminen edellyttää sidosryhmien yhteistyötä

Laatujohtaminen edellyttää vastuullisuutta ja siihen liittyviä uutisia se tulee joka suunnasta. Tällä hetkellä useimpien yritysten johto kohtaa päivittäin monelta sidosryhmältä erilaisia vastuullisuuteen liittyviä vaatimuksia, kehitysideoita tai raportointitarpeita.

Sidosryhmien tarpeet ovat laajat

Laatujohtamisen ammattilaiset, eli omistajat ja hallitus haluavat vastuullisuudesta kannattavaa kasvua sekä vaikuttavuutta. Sijoittajat taas haluavat varmentaa riskittömän ja vastuullisen tulosta tekevän sijoituskohteen ja katsovat yritystä usein ESG-kehikon näkökulmasta. B-to-B asiakkaat vaativat, että yrityksen vastuullisuusteot ja tuotteet tai palvelut vastaavat ja tukevat heidän omia vastuullisuustavoitteitaan ja toimittajien ohjeistuksia.

Työntekijät odottavat yrityksen tuottavan arvoa ja vaikuttavuutta sekä yhteistä hyvää ja samalla pitävän huolta turvallisuudesta, diversiteetistä ja parhaasta työntekijäkokemuksesta. Kuluttajat taas vaativat ja olettavat, että yritys toimii vastuullisesti, tuntee läpinäkyvästi toimitusketjunsa vastuullisuuden ja elinkaarivaikutukset, tekee tavoitteellista työtä muun muassa kohti hiilineutraaliuutta ja muovittomuutta. Kuluttajille tärkeitä ovat myös yrityksen tarina ja tuotteen tai palvelun erottautuminen muista.

” Tämän lisäksi media nostaa lähes kuukausittain jonkun vastuullisuuden teeman kuten siirtotyöläiset, mikromuovit, materiaalien kestävyyden. Aiheet ovat toki todella tärkeitä, mutta median huomio nostaa kuluttajien kautta yritykselle tarpeen vastata näihin asioihin juuri sillä hetkellä.

Liiketoiminnankin pitäisi kasvaa

Vastuullisuusvaateiden lisäksi yrityksen pitäisi saada liiketoiminta rohkeaan ja kannattavaan kasvuun vastuullisuuden tuomalla lisäarvolla sekä esimerkiksi uusilla tuotteilla ja palveluilla, jotka vastaavat laajoihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen. Ei ihme, että monet yritysjohtajat tuntevat olevansa tällä hetkellä ristitulessa odotusten ja toisaalta todellisuuden, eli kassavirran ja resurssien kanssa. Lisäksi maailman muutosnopeus kiihtyy ja eri sidosryhmien odotukset kasvavat: joka paikkaan pitäisi ehtiä juoksemaan, kun muutokset pitäisi olla jo vietynä läpi raportteina ja selkeinä viesteinä eri kohderyhmille.

Laatujohtaminen: olennaisuus ja vastuullisuusstrategia tuovat rotia työhön

Kun vastuullisuusähky ja paniikki iskevät, on riskinä sortua hallinnollisesti raskaaseen vastuullisuuden raportointihumppaan ja erilaisiin toisiaan tukemattomiin hankepyrähdyksiin, jossa vastuullisuus on liiketoiminnasta irrallista eikä oikeasti tue yrityksen varsinaisia tavoitteita.

Vastuullisuuden painopisteet vaihtelevat toimialoilla ja yrityksissä. Vaikuttavuuden ja uskottavuuden näkökulmasta vastuullisuuden tulee lähteä yrityksen liiketoiminnasta, arvoista, osaamisesta ja sidosryhmille olennaisista asioista. Yritysjohdon tulee ymmärtää, mitä vastuullisuus tarkoittaa juuri tälle toimialalle, yritykselle ja sidosryhmille nyt ja tulevaisuudessa, ja mitkä asiat korostuvat ja miten vastuullisuus tukee liiketoimintaa. Vain olennaisuuden kautta vastuullisuusstrategia ja siihen pohjautuva toimintasuunnitelma pystyvät vastaamaan merkittäviin vastuullisuuden alueisiin ja keskittymään arvoa tuottavaan työhön.

” Pelkkä olennaisuuksien tunnistaminen ei riitä vaan sen pohjalta on rakennettava sidosryhmiä puhutteleva ja liiketoimintaa tukeva strategia. Strategian tukena tulee olla tiekartta siihen, miten strategiaa toteutetaan, toimenpiteitä mitataan ja työ roolitetaan. Olennaista on myös se, että strategia ja tiekartta sidotaan yrityksen olemassa olevaan liiketoimintastrategiaan, toimintamalleihin, mittarointiin ja sitä kautta päivittäiseen tekemiseen.

Toimintasuunnitelman tulee olla realistinen resursseihin nähden

Erityisen tärkeää strategian muodostamisessa on reilusti miettiä yrityksen ambitiotaso – haluammeko olla edelläkävijöitä vai keskitien kulkijoita ja, ja jos haluamme, mikä on edelläkävijyyden kärki? Mikään yritys ei voi olla edelläkävijä kaikissa vastuullisuuden alueissa. Oleellista on myös se, että ambitio ja strategia vastaavat rehellisesti yrityksen resursseja ja budjettia. On turha olettaa, että edellä mainitsemiini sidosryhmien vaatimuksiin vastaaminen tulee itsestään. Osa tulee normaalin operatiivisen toiminnan kautta, kun osa taas vaatii raakaa työtä ja lisäinvestointeja. Nämä investoinnit maksavat varmasti itsensä takaisin, mutta kassavirta harvoin tulee saman fiskaalivuoden aikana.

Tämä on tärkeää myös siksi, että sidosryhmille tulee sellainen olo, että yrityksen viestimät tavoitteet ovat saavutettavissa ja yrityksellä on homma hanskassa ja suunta on oikea. Kaikkea ei siis voi tehdä ja yrityksen tuleekin valita strategian pohjalta ne tavoitteet, jotka liittyvät niin sanotusti compliance-asioihin (ja tulee siksi hoitaa joka tapauksessa) ja ne sidosryhmille tärkeät asiat, joissa yritys haluaa erottautua ja joihin heidän tulee erityisesti panostaa.

Kaiken ei tarvitse olla valmista hetkessä

Vastuullisuudessa keskeneräisyys on sallittua. Käsitys vastuullisuudesta ja siihen liittyvät vaateet muuttuvat jatkuvasti. Näin ollen myös strategiaa ja toimenpiteitä tulee tarkastella säännöllisin väliajoin. Pääasia on, että yritys tietää mitkä ovat kulloinkin sen velvoitteet, vastuullisuustyön kärkiteemat ja tavoitteet sekä tavat, joilla tavoitteisiin päästään.

Selkeys, johdonmukaisuus ja läpinäkyvyys vastuullisuudessa on tärkeää sekä yrityksen liiketoiminnan, sen työntekijöiden että ulkopuolisten sidosryhmien kannalta. Se antaa tarinan, jota vasten tukeutua vastuullisuuden johtamisessa, mittaamisessa ja siitä viestimisessä.

Lue lisää vastuullisuuden strategisesta johtamisesta: Vastuullisuuden johtaminen | Gaia.fi

Artikkeli on alun perin julkaistu Bonfiressa.