Gaian blogi

Katriina Juntunen: ”Nykymaailmassa ei ole mahdollista kehittää liiketoimintamallia huomioimatta vastuullisuutta”

25.01.2021

Juuri nyt yritykset pohtivat oman olemassaolonsa tarkoitusta kuumeisesti. Niiden on pakko vastata ympäröivän yhteiskunnan muutokseen – mikä tarkoittaa samalla mahdollisuutta rakentaa uutta.

 

Katriina Juntusella on Kasvuryhmän toimitusjohtajana aitiopaikka seurata suomalaisia kasvuyrityksiä. Juuri nyt näissä yrityksissä keskitytään tulevaisuuden lukuun ja kirkastetaan oman toiminnan tarkoitusta. Tulevaisuuden megatrendejä on monia, mutta Katriinan mukaan Suomessa ei ole yhtäkään menestyvää yritystä, joka ei miettisi liiketoimintansa vastuullisuutta.

 

Mikä tulevaisuudessa on juuri nyt kiinnostavaa tai jännittävää?

Näen tulevaisuuden kiinnostavana ja valoisana. Tämä hetki on sellainen, jossa monen yrityksen on pakko vastata ympäröivän yhteiskunnan muutokseen, mikä tarkoittaa samalla mahdollisuutta rakentaa uutta. Omassa verkostossani on yrityksiä, joissa tehdään aktiivista työtä esimerkiksi uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseksi. Niissä on pysähdytty miettimään, miksi juuri heidän pitäisi selvitä pandemiasta voittajina.

Välitön tulevaisuus tuntuu juuri nyt epävarmalta ja sellaiselta, johon ei välttämättä pystytä itse vaikuttamaan. Mitä pidemmälle katsotaan, sitä paremmiksi koetaan omat vaikutusmahdollisuudet ja se, miten hyvää liiketoimintaa voidaan rakentaa.

 

Mitkä ovat kaikkein tärkeimpiä asioita, kun mietitään tulevaisuutta pidemmällä aikavälillä?

Pandemia on kiihdyttänyt joidenkin megatrendien kehitystä ja vähintäänkin vaikuttanut jollain tavalla kaikkiin niistä. Esimerkiksi digitalisaation mahdollisuudet ovat nyt todella käsillä, mutta datan arvo ja sen hyödyntäminen ovat vielä Suomessa alkutekijöissä. Pandemia on vaikuttanut myös kansainvälistymiseen. Erityisesti keskisuuret yritykset miettivät, miten se tehdään ilman, että lähdetään fyysisesti kiertämään maailmaa. Lisäksi jo ennen pandemiaa ekosysteemiajattelu nosti päätään. Ymmärretään, että suurien yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen onnistuu harvoin yksin. Myös vastuullisuus ja sen vaateet tuntuvat kiihtyvän. Se on nyt integroitumassa olennaiseksi osaksi liiketoimintaa.

 

Miten rakennetaan sellainen organisaatio, joka kestää tulevaisuutta?

Jatkuva skenaariotyöskentely ja tulevaisuusluku ovat tässä keskiössä. Yrityksissä pitää oppia näkemään, mihin suuntaan maailma on menossa ja mitä mahdollisuuksia ja uhkia siihen liittyy oman liiketoiminnan kannalta. Lisäksi pitää olla kasvutahtoa. Jos sitä ei ole, ei huomata myöskään mahdollisuuksia, sillä tulevaisuuskestävyys vaatii kasvu- ja uudistuskykyä. Tämän vastakohta on nykyhetken herkeämätön tuijottaminen – tällöin keskitytään yrityksen tulokseen ja nähdään helposti ainoastaan säästömahdollisuuksia. Kun pidetään huolta nykytilasta, pitää samaan aikaan olla jatkuva systematiikka kasvuaihioiden tunnistamiseen. Tätä voisi kutsua molempikätiseksi johtajuudeksi: yhdellä kädellä johdetaan yrityksen arkea nykyhetkessä ja toisella keskitytään tulevaisuuden suunnitteluun.

 

Vastuullisuuden vaateet ovat jatkuvassa muutoksessa. Miten organisaation vastuullisuutta rakennetaan tulevaisuus huomioiden?

Molempikätisellä johtajuudella. Kun mietitään tulevaisuuden kasvuaihioita, vastuullisuuden pitää olla niihin sisäänrakennettuna. Suurin lähde yrityksen vastuullisuudessa on se, miten yritys on itse määritellyt olemassaolon tarkoituksensa. Kun kirjaat purpose statementiin vastuullisuuden, se asettaa reunaehdot strategisille päätöksille ja ohjaa tekemistä sekä tässä hetkessä että tulevaisuudessa.

 

Miten ihmisiä johdetaan niin, että saadaan haluttu muutos aikaan?

Kaikki lähtee tarinasta. Kun yrityksellä on hyvä tarina, joka on puettu hyvää muotoon, sinne hakeutuvat töihin ne ihmiset, jotka uskovat tarinaan. Tämä on hidas, mutta ainut kokonaisvaltainen tie, joka johtaa haluttuun muutokseen. Tarinan lisäksi tavoitteiden ja mittareiden tulee olla selkeitä jokaiselle työntekijälle organisaatiossa. Kun tavoitteet laitetaan mittareiden muotoon, alkaa tapahtua muutosta. Tärkeää on myös se, että löydetään yhdessä yritykselle sopivat toimintatavat. Mietitään, miten tehdään sen lisäksi, että on mietitty mitä tehdään.

Jos yrityksen johtamisessa on normaalisti kuukausirytmi, muutoksen johtamisessa on viikkorytmi. Vaikeinta siinä on arjen toimintatapojen muuttaminen sekä näkymän siirtäminen prosessista ihmiseen. Kun se saadaan tehtyä, muutos on jo melkein ratkaistu.

 

Katriina Juntunen on Gaian hallituksen jäsen ja Kasvuryhmän toimitusjohtaja.

Jaa artikkeli:

Twitter Facebook LinkedIn

Subscribe to Gaia Telegraph

Join our mailing list to catch the latest news and insights on sustainable business solutions!

Subscribe

By subscribing, you give us the permission to store the submitted information and to send you our newsletters. Your information will be kept safe and used only by Gaia.