Gaian blogi

Kasviproteiinin kysyntä kasvaa – ja Lounais-Suomessa on potentiaalia sen lisäviljelyyn

04.12.2020

Kasviproteiinin kysyntä on kasvanut tasaisesti viime vuosina ja tulee kasvamaan myös jatkossa. Siksi kotimaista tuotantoa olisi hyvä lisätä. Gaian tekemän esiselvityksen mukaan Lounais-Suomessa on potentiaalia lisätä proteiinikasvien viljelyä ja jalostusta.

Maailmanlaajuinen proteiinien kysyntä kasvaa koko ajan ja se kohdistuu kaikenlaisiin proteiineihin – niin massatuotettuihin kuin erikoisproteiineihin. Kysynnän nousun taustalla vaikuttavat useat megatrendit, kuten väestönkasvu, kaupungistuminen ja elintason nousu.

Kasvavassa proteiinintuotannossa kestävyys on avainasemassa, ja se pitää myös pystyä osoittamaan.

Lähes kaikki ihmiskunnan tarvitsemien proteiinien tuotanto lähtee proteiinikasveista, poislukien lähinnä riista ja kalastus. Kasviproteiinia käytetään ravinnoksi sekä sellaisenaan että rehuksi karjalle ja lemmikkien ruoaksi. Tulevaisuuden proteiini saattaa kuitenkin olla puhdistettu sekoiteproteiini (konsentraatit ja isolaatit), jonka aminohappokoostumus on optimoitu niin ruoka- kuin rehukäyttöön.

Viljelijälle ja jalostajalle on olennaista jatkossakin, mistä kasvista on kyse niiden erilaisten ominaisuuksien vuoksi. Lopputuotteen osalta itse kasvi ei välttämättä ole enää olennainen tieto. Kiinnostavammaksi voi nousta vaikkapa kestävä kasvisruoka länsirannikolta.

Erilaiset proteiinituotteet tulevat kaupassa tasapuolisesti tarjolle, ja päätös on kuluttajalla, mitä hän haluaa syödä. Julkisten valmistuskeittiöiden rooli tulee myös pysymään ruokapäätösten osalta tärkeänä, kun ikääntyvä senioriväestö siirtyy ruokapalvelujen asiakkaaksi.

 

Luonais-Suomessa on sopivin ympäristö proteiinikasvien viljelyyn

Koska kasviproteiinin kysyntä kasvaa Suomessakin, selvitimme Gaiassa kesän 2020 aikana Varsinais-Suomen liitolle ja Valonialle proteiinikasvien viljelyn ja jalostuksen potentiaalia Lounais-Suomessa. Esiselvityksessä ei tehty uutta tutkimusta vaan koottiin olemassa olevaa materiaalia.

 

” Tällä hetkellä alle 6 prosenttia alueella viljellyistä kasveista on proteiinikasveja, vaikka markkinakysyntää olisi enemmälle.

 

Tällä hetkellä alle 6 prosenttia alueella viljellyistä kasveista on proteiinikasveja, vaikka markkinakysyntää olisi enemmälle.

Selvityksen mukaan Lounais-Suomi on ilmastoltaan potentiaalisin alue Suomessa proteiinikasvien viljelyyn. Alueella on hyvät mahdollisuudet kasvattaa niin perinteistä hernettä, härkäpapua, öljypellavaa, rypsiä, rapsia, tattaria kuin uudempia tuttavuuksia kvinoaa, lupiinia, öljyhamppua tai jopa soijaa.

Jotkin Lounais-Suomessa sijaitsevat yritykset jalostavat jo kasviproteiineja, mutta potentiaalia jalostuksen kasvattamiselle olisi. Tunnistimme noin 60 soveltuvaa yritystä, jotka voisivat halutessaan joko lisätä jalostamista tai lähteä siihen mukaan.

 

Miltä sitten tulevaisuuden ruoantuotanto voisi näyttää?

Alueella tehtävien valintojen erilaisia vaikutuksia hahmotettiin kolmen skenaarion avulla. Tulevaisuuteen suuntautuvat skenaariot tarkastelevat, miltä kasviproteiinien lisäarvon tuotto voisi näyttää tulevina vuosina. Ensimmäinen niistä perustuu oletukselle maksimoida kasviproteiinin alkutuotannon volyymi: sen mukaan tuttujen kasvien viljelyä on helpointa lisätä, koska kokemusta niiden viljelystä on jo kertynyt.

Toinen skenaario keskittyy erikoistuneisiin kasviproteiiniekosysteemeihin: se ohjaa kasvipainotteisen ruokavalion ja vientimahdollisuuksien nousuun, minkä mahdollistaa korkealaatuisten proteiinikasvien viljely ja jalostaminen. Kolmas skenaario perustuu muutosjoustavan kasviproteiinin arvoketjun luomiseen: siinä monipuolinen viljelykasvivalikoima tukee alueellista varautumista ja huoltovarmuutta sekä luonnon monimuotoisuutta.

 

” Miten ja minkälaisena muutos Lounais-Suomessa tapahtuu riippuu paljolti yksittäisten alkutuottajien ja jalostajien päätöksistä sekä siitä, miten niitä tuetaan.

 

Miten ja minkälaisena muutos Lounais-Suomessa tapahtuu riippuu paljolti yksittäisten alkutuottajien ja jalostajien päätöksistä sekä siitä, miten niitä tuetaan. Muutoksen hyödyntäminen kilpailukykyisten tuotteiden kehittämisessä ja myynnissä on toinen avainkysymys.

Lisäksi on hyvä huomioida yhteys proteiinikasvien viljelyn sekä biokaasualan ja ravinteiden kiertotalouden välillä: voisiko proteiineja jatkossa kasvattaa alueelta saatavilla polttoaineilla ja ravinteilla? Kaikkien näiden kysymysten osalta tarvitaan vielä lisää tietoa ja ymmärrystä mahdollisuuksista, jotta kaikilla tasoilla voidaan tehdä parhaat valinnat.

 

Anna Kortesoja on elintarvikekemisti, jota kiehtoo kaikille ihmisille arkisen asian, ruoan, kompleksinen kemiallinen koostumus. Anna on vanhempi asiantuntija Gaiassa.

Anna Kortesoja

Vanhempi asiantuntija

Jaa artikkeli:

Twitter Facebook LinkedIn

Subscribe to Gaia Telegraph

Join our mailing list to catch the latest news and insights on sustainable business solutions!

Subscribe

By subscribing, you give us the permission to store the submitted information and to send you our newsletters. Your information will be kept safe and used only by Gaia.