Gaian blogi

Suomen rakennusala katsoo kohti luonnon monimuotoisuuden huomioivaa tulevaisuutta

25.10.2022

Luonnon monimuotoisuus on noussut tarkasteluun suomalaisella rakennusalalla sekä alan sisäisen että sidosryhmien tahtotilan seurauksena. Rakentaminen on tunnistettu yhdeksi suurimmista paineista Suomen luonnolle metsätalouden, maatalouden, ilmastonmuutoksen ja saastumisen ohella*, minkä lisäksi esimerkiksi toimitusketjuilla on rajoja ylittäviä luontovaikutuksia. Toisaalta rakentamisella ja rakennetulla ympäristöllä on paljon potentiaalia luontopositiiviseen siirtymään, esimerkiksi luontopohjaisia ratkaisuja hyödyntämällä. Toimialajärjestö Rakennusteollisuus RT ry toteuttaa Kestävän rakentamisen toimenpideohjelmaa, jonka osana julkaistiin kesällä 2022 Gaian RT:lle tuottama selvitys rakennusalan biodiversiteettivaikutuksista. RT järjestää 28.10.2022 webinaarin rakennusalan biodiversiteettitarkastelusta ja toimialan tiekarttasuunnitelmista. Pyysimme toimenpideohjelman ohjausryhmän puheenjohtajaa ja rakennusyhtiö SRV:n kehitysjohtajaa Miimu Airaksista jakamaan ajatuksiaan biodiversiteetin huomioimisesta rakennusalalla.

Geopoliittisesti synkästä tilanteesta ja suhdanneriskeistä johtuen voidaan kysyä, onko luonnon monimuotoisuuden huomioimiselle nyt tilaa ja energiaa rakennusalalla. ”Näen, että tälle teemalle on tilaa, vaikka taloudelliset realiteetit ovat voimassa. Vastuullisuus on tärkeää, rakennamme jotain, mikä on kymmeniä ja satoja vuosia pystyssä. Yrityksissä luonnon monimuotoisuutta lisäävä ratkaisu ei välttämättä ole kalliimpi, pitää vain miettiä hieman uudella tavalla ja innovatiivisesti. Pandemian jälkeisessä elämässä ihmiset arvostavat vielä enemmän omaa asumisympäristöään, mikä tuo meille liiketoiminnallista kannustetta huomioida luontoa yhä paremmin”, Airaksinen toteaa.

Airaksinen kertoo, että biodiversiteetti on noussut RT:lle tärkeäksi teemaksi monelta suunnalta, joista yksi on yritysmaailman pyrkimys huomioida kestävyyttä kokonaisvaltaisemmin. Enää ei riitä se, että mietitään vain vähähiilistä energiaa ja -rakentamista, vaan pyritään huomioimaan kokonaisvaltaisemmin ympäristövaikutuksia. Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen kulkee käsikädessä ilmastonmuutokseen reagoimisen kanssa. Kun torjutaan ilmastonmuutosta, se auttaa luontokadon hidastamisessa ja toisin päin. Toki on ristiriita ja valintatilanteitakin, joista arjen esimerkkinä Airaksinen mainitsee sen, laitetaanko katolle aurinkopaneelit vai viherkatto. ”Yleispätevää vastausta ei ehkä ole olemassa, vaan valinta pitää tehdä tapauskohtaisesti esimerkiksi rakennusympäristö huomioiden.”

Gaian RT:lle tekemä biodiversiteettiselvitys nosti esille koko arvoketjun tarkastelun, mitä Airaksinen pitää tärkeänä näkökulmana. ”Koko arvoketjun huomioiminen on yhä enemmän mukana kehittämisessä. Tarvitaan mahdollistavaa ympäristöä, jotta meillä on tilaa innovaatioille ja resursseja niiden skaalaamisesta markkinoille.” Arvoketjuun kuuluvat suunnittelu, raaka-aineiden hankinnat, valmistus, kuljetukset, rakentaminen, käyttö, purkaminen ja kierrätys tai loppukäyttö.

Arvoketjun varrella luonnon monimuotoisuuden huomioiminen on yrityksille tutuinta rakentamisen suunnittelu-, työmaa- ja ennallistamisvaiheessa. Gaia selvitystyössä koottiin esimerkkejä rakennusalalla jo toteutetuista toimista negatiivisten biodiversiteettivaikutusten hillitsemiseksi. Tällaisia ovat eliöiden siirrot pois työmaiden alta ekosysteemihotelleihin, maanottokohteiden ennallistaminen ja tavoitteellinen hoito sekä rakennuskohteiden yhteyteen rakennetut ekologiset sillat tai yhteydet. Luontokadon ajureita hillitään jo nyt kiertotalouden ratkaisuilla, materiaalihukan pienentämisellä, vähähiilisillä ratkaisuilla, kemikaalien käsittelyn hyvillä käytännöillä sekä vieraslajien leviämistä ehkäisevillä toimenpiteillä. Biodiversiteettivaikutusten hallinnassa on siten jo otettu askelia, ja valmius ja tahtotila järjestelmällisempään toimintaan on monella yrityksellä olemassa.

Airaksinen toteaa, että biodiversiteettinäkökulman järjestelmällinen huomioiminen arvoketjuissa on monille rakennusalalla uusi. ”Olemme tottuneet ajattelemaan prosesseja, materiaaleja ja konkreettista rakennusta. Biodiversiteetti ei ole perinteisesti kuulunut rakennusinsinöörien koulutukseen. Onneksi insinöörien ei tarvitse kaikkea osata, vaan voidaan tehdä yhteistyötä muiden asiantuntijoiden kanssa. Luontoymmärrystä tarvitaan kuitenkin myös hankintoihin, tilaamiseen ja aluerakentamisessa kokonaisuuksien hahmottamiseen, ja siksi meidän on lisättävä tietoisuutta.” Gaian RT:lle tekemä selvitys on osa tätä tietoisuuden lisäämisen työtä, ja se on suunnattu koko RT:n jäsenistölle sekä edelläkävijät että aiheeseen heräävät yritykset huomioiden. Selvitys antaa yleiskuvan alan negatiivisten biodiversiteettivaikutusten syntymisestä ja esittää lähestymistapoja niiden mittaamiseksi ja vähentämiseksi.

Airaksinen toteaa, että rakennusala vaikuttaa voimakkaasti luonnon monimuotoisuuteen, ja alalla ymmärretään oma vastuu luontokadon torjunnassa. ”Meillä on myös tosi positiivisia esimerkkejä siitä, miten rakentamista voidaan tehdä paikallista luontoa säästäen tai sitä rikastuttaen. Esimerkiksi kaupungeissa voidaan rakentaa vanhoille teollisuusalueille, kuten Kalasatama, joilla on jo valmiiksi vanhaa asfalttikenttää. Kun näille alueille tuodaan esimerkiksi kansi- ja kattopuutarhoja, saadaan aikaan viihtyvyyttä ja luodaan vaihtoehtoisia elinympäristöjä.” Airaksinen toteaa myös, että biodiversiteetin huomioiminen on paitsi vastuun kantamista, myös liiketoimintahyötyä tuovaa toimintaa. Esimerkiksi asuinalueen rakennusvaiheessa voidaan pyrkiä säilyttämään mahdollisimman paljon olemassa olevaa puustoa, mikä edistää alueen vetovoimaa ja tuo rakennusyritykselle kilpailuetua.

Luonnon monimuotoisuuden huomioimisessa ja rakennetun ympäristön ekosysteemipalveluiden tukemisessa on hyödyntämätöntä potentiaalia. Käyttäjien kannalta luonnon säilyttäminen tuo viihtyvyyden ja esteettisten arvojen lisäksi myös toimivuutta. Harmaata infrastruktuuria tukemaan voidaan suunnitella vihreää infrastruktuuria, joka voi olla vaikkapa sadevesipuutarhoja tai kosteita niittyjä. Airaksinen antaa käytännön esimerkin: ”Kaupungeissa on vanha vesijohtoverkko ja viemäristö, joiden kantokyky on rajoilla rankkasateissa. Luonnonympäristöjen säilyttäminen auttaa hulevesien hallinnassa, ja kosteat elinympäristöt tuovat omanlaistaan lajistoa lisäten kaupunkiluonnon monimuotoisuutta.”

Suomalaisella rakennusalalla kehitetyt hyvä käytännöt ja innovaatiot voivat saada aikaan vientimahdollisuuksia tulevaisuudessa, jos muutos kohti luontopositiivista siirtymää etenee vauhdikkaasti. Airaksinen korostaa sidosryhmäyhteistyön tärkeyttä, erityisesti julkisen sektorin kanssa on tärkeää pelata yhteiseen maaliin. Arvoketjussa pitää tehdä yhteistyötä negatiivisten luontovaikutusten hillitsemiseksi ja positiivisten tuottamiseksi. RT:n jäsenet ovat Airaksisen mukaan toivottaneet biodiversiteettikeskustelun tervetulleeksi. Hän toteaa, että tieto ja ymmärrys kasvavat koko ajan, joten pitää olla nöyrä ja ymmärtää, että toimitaan alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Jatkoaskeleita ovat luontovaikutusten mittareiden valinta, tavoitteenasetanta ja käytännön toimien määrittely tavoitteiden saavuttamiseksi. Airaksisen sanoihin voi varmaan yhtyä moni, toimialasta riippumatta: ”Haluamme selvittää, miten voimme jättää käyttämämme ympäristön entistä parempaan tilaan.”

Lisätietoja:

Piia Pessala, liiketoimintajohtaja
Virve Viertiö, vanhempi asiantuntija

*Auvinen ym. 2020 

Jaa artikkeli:

Twitter Facebook LinkedIn

Subscribe to Gaia Insights?

Join our mailing list to catch the latest news and insights on sustainable business solutions!

Subscribe

By subscribing, you give us the permission to store the submitted information and to send you our newsletters. Your information will be kept safe and used only by Gaia.