Gaian blogi

Savonkadun kehityshankkeessa edistetään hiilineutraalia Helsinkiä

10.06.2021

 

Helsingin Savonkadulla kehitetään uutta aluetta, joka on ystävällinen niin kaupunkilaisille kuin ympäristölle. Gaia ideoi yhdessä NCC:n kanssa, miten alue voisi parhaiten vastata tulevaisuuden kestävyyshaasteisiin, erityisesti Helsingin kunnianhimoiseen tavoitteeseen olla hiilineutraali vuonna 2035.

 

Miten hiilineutraaliutta edistetään Savonkatua kehitettäessä?

Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelma (HNH2035) sisältää satoja toimenpiteitä aina rakennusten purkumateriaalien hyödyntämisestä hiilipihien liikkumispalveluiden tarjoamiseen. Mutta mitkä ovat NCC:n merkittävimmät tarttumapinnat HNH2035-ohjelmaan Savonkadun kehitettävällä alueella?

 

Suunnittelussa tavoitellaan rakennusten elinkaaren aikaisten hiilidioksidipäästöjen minimointia, aina suunnittelusta rakentamiseen sekä käyttöön ja purkuun. Tavoite saavutetaan esimerkiksi suunnittelemalla ja toteuttamalla hiilipihejä energiaratkaisuja ja materiaaleja, tarjoamalla alueen asukkaita palvelevia vähähiilisiä liikkumispalveluita, panostamalla kaupunkiluontoratkaisuihin ja tuottamalla älykkäitä yhteiskäyttöpalveluita.

 

Tässä muutama esimerkkiä konkreettisista toimenpiteistä, joilla pienennetään Savonkadun varrelle kehitettävän alueen hiilijalanjälkeä.

 

1. Rakennusten elinkaaren aikaisten hiilidioksidipäästöjen minimointi

Etsimme ja kehitämme suunnittelukonsortiossa teknisesti toteutuskelpoisia energiaratkaisuja ja materiaaleja, joilla toteutuva hiilijalanjälki on mahdollisimman matala. On selvää, että materiaaleiltaan täysin päästötöntä rakennusta ei ole mahdollista rakentaa tällä hetkellä markkinoilta saatavilla materiaaleilla. Jotta nettopäästöt saadaan painettua minimiin, osa aiheutetuista päästöistä on kompensoitava.

 

2. Uusiutuva, hiilipihi, monet energialähteet integroiva alueellinen energiaratkaisu

Kehittäjäkumppanimme Helenin kanssa olemme laatineet konseptin alueelliselle energiaratkaisulle, jossa hyödynnetään paikallista geoenergiaa, aurinkoenergiaa ja kaupunkienergiaverkkoja. Ratkaisun periaatteena on, että ensin käytetään alueen ja yhteiskunnan tuottamat hukkalämmöt ja vasta sitten hyödynnetään paikallisten uusiutuvien energialähteiden tuottama energia.

 

Alueen rakennuksissa syntyvät hukkalämmöt kierrätetään takaisin käyttöön lämpöpumppujen avulla ja niitä varastoidaan kallioperään myöhempää käyttöä varten. Näin kallioperästä saadaan uusiutuvaa lämpöä ja jäähdytystä porakaivokentän ja lämpöpumppujen avulla.

 

Alueen ilmastovaikutukset jäävät lähes nollaan, kun käytetään eri energiaresursseja optimaalisesti oikea-aikaisesti niiden riittävyys huomioiden. Rakennusten katoilla tuotettava aurinkosähkö voidaan myös taltioida tarpeen mukaan sähkövarastojen avulla myöhempää käyttöä varten. Useita hiilipihejä energialähteitä hyödyntävä järjestelmä huomioidaan maankäyttöä ja toimintoja suunniteltaessa esimerkiksi geolämpökaivojen mitoituksessa ja sijoittelussa.

 

3. Terveelliset ja hiilipihit materiaalit

Tutkimme ja etsimme vaihtoehtoisia hiilipihejä sekä teknisesti toteutuskelpoisia ja kestäviä materiaaleja esimerkiksi rakennuksen runkoon ja verhouksiin. Minimoimme käytettävien rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä ja pyrimme samalla energiatehokkuuden maksimointiin.

 

Hiilijalanjäljeltään optimaalisin, kestävin ja taloudellisin ratkaisu saadaan todennäköisesti kehitettyä useampaa materiaalia yhdistämällä. Arvioimme käytettäviä materiaaleja muun muassa hiilipäästöjen, laadukkuuden, taloudellisuuden, esteettisyyden, kestävyyden, asennettavuuden, huollettavuuden ja purettavuuden näkökulmista.

 

Osana Savonkadun kehitystä tutkitaan mahdollista maanalaista luolaparkkia, jonka kivilouhe pyritään jatkojalostamaan alueelle tai muualle pääkaupunkiseudulle hyödynnettäväksi materiaaliksi sen mukaan, missä sitä kulloinkin tarvitaan.

 

Savonkadun alueella sijaitseva punatiilinen koulurakennus on suojeltu ja sen hiilijalanjäljen parantamisen mahdollisuuksia tutkitaan. Alueen muista olemassa olevista rakennuksista (Alppitalo ja Stadin ammatti- ja aikuisopisto) on tehty hiilijalanjälkitarkasteluja, jotka puoltavat rakennusten purkamista ja materiaalien edelleenjalostamista uusiokäyttöön. Teemme näistä olevista rakennuksista purkumateriaalikartoituksen, joka kertoo, mikä osuus mahdollisesti purettavista rakennuksista voidaan jatkojalostaa eteenpäin hyödynnettäväksi alueen tai lähialueiden rakentamisessa, ja mikä osuus voidaan taas kierrättää. Alueelta saatavissa olevista purku- ja kierrätysmateriaaleista on ideoitu jatkojalostettavan esimerkiksi kasvihuoneita, leikkipaikka tai sauna alueelle.

 

4. Liikkuminen palveluna ja kuljetukset

Savonkatu on merkittävien pyöräilybaanojen – Pohjoisbaanan, Keskuspuiston baanan, Pasilan baanan, Pitäjänmäen baanan ja Vallilanbaanan – läheisyydessä. Siksi pyöränpesu- ja korjauspalveluja pyritään tuomaan alueelle sujuvoittamaan asukkaiden liikkumista.

 

Liikkumissuunnittelussa kiinnitetään erityishuomiota miellyttävän ja turvallisen, luontoa kunnioittavan kävely-ympäristön kehittämiseksi, kuten kyselyyn vastanneet asukkaat toivoivat. Kaikkia hiilipihejä liikkumismuotoja pyritään tukemaan liikennejärjestelyjen sujuvoittamisella.

 

Kehitysideana ovat myös kuljetukset. Ideoita ruokakuljetusten sujuvoittamiseksi picnic-kansalle on myös esitetty suunnittelun edetessä. Esimerkkinä yksinkertainen kyltitetty puistonpenkki, jonne ruokalähetit voisivat tulevaisuudessa tuoda annokset puistoon tilanneille.

 

5. Kaupunkiluontopalveluiden edistäminen

Sekä toimitila- että asuinkortteleille asetetaan viherkerrointavoitteet, jotka ohjaavat muun muassa viherkattojen, kattopuutarhojen ja monimuotoisten kasvillisuus- ja hulevesialueiden rakentamiseen sekä olemassa olevan kasvillisuuden säilyttämiseen. Julkisen kaupunkitilan palveluita, kuten ulkopunttisaleja, lasten leikkipuistoja sekä kevyitä laiturirakenteita oleskeluun, sommitellaan alueelle siten, että toiminnot ovat helposti saavutettavissa ja kallioalueita pystytään säilyttämään myös luonnontilaisina.

 

6. Jakamistalous- ja yhteiskäyttöpalvelut

NCC:n yhteistyökumppani Spacent suunnittelee Savonkadun alueelle älykkäitä, digitaalisia tilanvarauspalveluita. Savonkadun alueen asukaskyselyn ja yrityshaastatteluiden mukaan niin asukkaat kuin yrityksetkin kertovat olevansa tulevaisuudessa entistä kiinnostuneempia jakamaan erityisesti työskentelyyn liittyviä tiloja.

 

Asukkaille pyritään tarjoamaan mahdollisuus vuokrata ketterästi esimerkiksi lähellä sijaitsevan toimistotilan kokoushuone, etätyöpiste tai vaikkapa katolla sijaitseva sauna. Toimitilojen suunnittelussa lähtökohtana on tilojen muokattavuus, jaettavuus ja ristiinhyödynnettävyys toimijoiden kesken. Lisäksi olemme tutkineet esimerkiksi tavaralainaamoja tarjoavien yritysten ratkaisuja ja niiden soveltuvuutta alueelle.

 

Hiilineutraaliustavoitteen ja muiden kestävän kehityksen suunnitelmien vieminen käytäntöön varmistetaan lisäksi alueelle haettavalla BREEAM Communities -aluesertifikaatilla.

 

NCC:n ja kumppaniverkoston suunnittelemat toimenpiteet palvelevat sekä Helsingin kaupungin hiilineutraalisuuspyrkimyksiä että Savonkadun alueen asukkaita. Hyvä elämä tarvitsee kestäviä rakennuksia – sellaisia, jotka ottavat huomioon ympäristön ja ihmiset. Niissä yhdistyvät materiaalikäytön tehokkuus, hiilipihi energia, jakamistalouden helppous ja huoleton huominen.

 

Tommi Lampikoski, Gaia Consulting

Eelis Rytkönen, NCC

Jaa artikkeli:

Twitter Facebook LinkedIn

Subscribe to Gaia Telegraph

Join our mailing list to catch the latest news and insights on sustainable business solutions!

Subscribe

By subscribing, you give us the permission to store the submitted information and to send you our newsletters. Your information will be kept safe and used only by Gaia.