Elintarvikehankinnat voivat tukea luonnon monimuotoisuutta

Gaian ja Pellervon taloustutkimuksen toteuttaman selvityksen perusteella ruoantuotannossa keskeistä luonnon monimuotoisuuden edistämisen kannalta on, että annamme luonnolle enemmän tilaa ja suojelemme jäljellä olevat luonnontilaiset alueet sekä varmistamme, ettei ruoantuotannossa käytetä luonnon monimuotoisuutta heikentäviä toimintatapoja.

Suomi on mukana Euroopan komission kestävän kehityksen rahoitusekosysteemissä

Suomi on sitoutunut muiden EU-maiden kanssa YK:n globaaleihin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Kestävyysmurros ulottuu myös rahoitusmaailmaan. Euroopan komission käynnistämä rahoitusekosysteemi on luonut Suomeen maailman ensimmäisen kestävän rahoituksen tiekartan, ja nyt oppeja testataan käytännössä.

Team Renewable Arctic Finland kehittää merituulivoiman kansainvälistä liiketoimintaa

Merituulivoima on globaalisti kiinnostava ja kasvava ratkaisu energia-alan murrokseen. Team Renewable Arctic Finland on suomalaisyritysten innovaatioekosysteemi, joka yhteiskehittää merituulivoiman ympärille tulevaisuuden kestävää ja kannattavaa liiketoimintaa.

Tulevaisuuslähtöinen strategia ohjaa turbulenssissa

Mikään muu kuin muutos ei ole varmaa tämän päivän liiketoimintaympäristössä. Vahvat arvot ja tulevaisuuslähtöinen liiketoimintastrategia, jonka ytimessä on vastuullisuus, kantavat liiketoimintaa tässä muuttuvassa toimintaympäristössä. Vastuullisuus ja vahva arvopohja eivät ole hävinneet poikkeustilanteissakaan vaan niiden merkitys on korostunut ja laajentunut entisestään.

Akkuteollisuudella on vastuu myös vaikutuksista vesistöihin

Suomi nähdään kansainvälisesti yhtenä ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijämaista, jossa päästövähennyksiä lupaavilla aloilla kuten akku- ja sähköistymisteollisuudella on hyvä maine.

Gaia selvitti maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman ympäristövaikutuksia

Gaian selvitys: Akku- ja sähköistymisalan kasvattamiseksi tarvitaan ammattilaisia ja osaamisen kehittämistä

Akku- ja sähköistymisalalla on suuri merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Gaian johdolla laadittu selvitys osoittaa, miten alan osaamista tulisi kehittää yritysten tarpeita vastaavaksi. Yritysten työvoimatarpeiden täyttäminen edellyttää myös akkualan tunnettuuden ja toimialakuvan kehittämistä.

Luonnon monimuotoisuus ja yritykset – mahdollisuuksia ja ympäristön tilaa parantavia ratkaisuja

Luonnon monimuotoisuus ja sen kiihtyvä kato ovat ilmiöitä, jolta yksikään organisaatio ei voi enää sivuuttaa. Viimeistään nyt on tullut aika toimia.

Kestävän rahoituksen tiekartta avaa Suomelle etulyöntiaseman rahoitusmaailman murroksessa

Kestävän rahoituksen tiekartta on eräänlainen pelikirja, jonka avulla rahoitusmaailmaa voidaan muuttaa kestävää kehitystä edistäväksi. Toimiessaan se on Suomelle suuri kilpailukykyetu, joka auttaa meitä ratkomaan myös omia julkisen talouden kestävyyshaasteitamme.

Kestävyyshaasteet eivät ratkea ilman pitkäjänteistä tutkimuksen rahoittamista

Tutkimuksella on merkittävä rooli etsiessämme ratkaisuja tulevaisuuden suuriin kestävyyshaasteisiin. Sen lisäksi, että korkeakoulut ja tutkimuslaitokset kouluttavat tulevaisuuden osaajia, tarjoavat ne tutkimustietoa faktapohjaisten päätösten tekemiseksi sekä uusia innovaatioita ongelmien ratkaisemiseksi. Tutkimusyhteisöllä on myös merkittävä rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tämän vuoksi myös tutkimuksen rahoituksen tulee olla kunnossa.

Ilmastosopimuksen markkinamekanismi on Suomen ja koko maailman suuri mahdollisuus

Glasgow’n ilmastokokouksen tärkein edistysaskel oli se, että ilmastonmuutosta vastaan taistellaan myös markkinavetoisesti.

Ilmastotietoiset kuluttajat muuttavat kukkarollaan maailmaa hiilineutraaliksi

Tuotteiden ilmastovaikutus on siis yhä tärkeämpi yksilöiden ostopäätöksiä ohjaava tekijä. Mutta kuinka kuluttaja osaa tunnistaa ilmaston kannalta oikeasti paremman vaihtoehdon?

Ilmastokriisi ratkaistaan yhteispelillä – media-ala ja graafinen teollisuus ovat siitä oiva esimerkki

Media-ala ja graafinen teollisuus tavoittelevat hiilineutraaliutta vuodelle 2030. Tavoitteen asettaminen on esimerkki yhteispelistä, jota tarvitaan rutkasti lisää ilmastokriisin hillitsemiseksi.

Ilmasto koskettaa jokaista

Vaikka ilmastonmuutos on tosiasia, voimme yhä päättää siitä, miten se vaikuttaa meihin ja tulevien sukupolvien elämään.

Data iskee lisävoltteja vastuulliseen bisnekseen

Data on tämän päivän kulta. Se on yhtä hajallaan maailmalla kuin elektroniikkaromun arvometallit. Samalla se on myös varsin arvokas raaka-aine ja arvonluoja vastuulliselle liiketoiminnalle.

Miltä näyttää tulevaisuuden kauppakeskuksissa? Kulutuskeskittymistä hiilipositiivisiksi elämyskeitaiksi

Entä jos kauppakeskus olisikin elävä rakennus, joka tuottaa oman energiansa ja jolla on myönteisiä vaikutuksia paikalliseen luonnon monimuotoisuuteen? Maailmalta löytyvät esimerkit osoittavat toimialan moninaiset mahdollisuudet edistää kestävää kehitystä.

Onko yrityksesi näyttämöllä vai katsomossa?

Huonot uutiset: Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n elokuussa julkaistu raportti paljasti, että ilmastonmuutos etenee nopeammin kuin tähän asti on arvioitu. Reaktioaikaa on luultua vähemmän.

Vähemmällä pitää saada aikaan enemmän – Miten johtaa muutos materiaalitalouteen?

Kiertotalouden rooli on muuttumassa entistä strategisemmaksi, kun EU tähtää Green Deal -ohjelmallaan laajan muutoksen toteuttamiseen. Alkaa käydä ilmeiseksi, että se vaatii yhteiskunnan järjestämistä uudelleen – materiaalitaloudeksi, kirjoittavat Jorma Mikkonen ja Mari Saario.

Kohti parempaa kompensaatiota

Kompensaatiomarkkinat kasvavat räjähdysmäisesti. Yhteiset pelisäännöt olisivat kaikkien etu – myös ilmaston

Hiilikädenjälki summaa yrityksen positiiviset ilmastovaikutukset 

Yhä useampi yritys on kiinnostunut hiilikädenjäljestään. Hiilikädenjälki kertoo oman toiminnan positiivisista vaikutuksista – siitä, miten yritys toimii ilmastonmuutoksen ratkaisijana ja auttaa asiakkaitaan päästöjen vähentämisessä.  

Sähköistyminen ja digitalisaatio kulkevat käsi kädessä

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ajaa yhteiskuntaa kohti kestävää ja entistä tehokkaampaa energian tuotantoa ja käyttöä. Tiukat tavoitteet päästöjen vähentämiseksi tarkoittavat koko energiasektorin myllerrystä seuraavan vuosikymmenen aikana. Digitalisaatio ja sähköistyminen ovat tärkeä osa tätä muutosta.

EU:n kestävän kehityksen taksonomia tulee vaikuttamaan kaikkiin yrityksiin

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttaminen ja ilmaston lämpenemisen hillitseminen 1,5 asteeseen vaatii koko talouden uudelleenrakentamista, massiivisia investointeja sekä muutoksia totuttuihin toimintatapoihin. Ilmastotavoitteet ja hiilikädenjälkiajattelu valuvatkin nyt rivakasti niin yritysten investointeihin, liiketoiminnan tuomaan arvologiikkaan kuin raportointiinkin.

Suomalaisyrityksistä maailman vesivastuullisimmat – askelmerkkejä vuoteen 2030

Puhtaan makean veden saatavuus ja vesien tila ovat nousemassa entistä polttavammiksi globaaleiksi kysymyksiksi. Vesi on yrityksille kasvava riski mutta myös mahdollisuus, kun vesivastuullisuus on integroitu osaksi kokonaisvastuullisuuden kehittämistä ja hallintaa.

Datasta lisäkierroksia kiertotalouteen

Digitaaliset kaksoset, sisäänrakennettu äly ja lohkoketjuteknologia: rakentuuko näistä tulevaisuuden kiertotalous? Monissa yrityksissä tiedolla johtaminen on jo arkipäivää. Jatkossa digitalisaatiota ja dataa on mahdollisuus hyödyntää entistä monipuolisemmin myös tulevaisuuden kiertotalouden rakentamiseen.

Ilmastonmuutos on tämän hallituskauden asia

Yritysten on muutettava liiketoimintansa hiilineutraaliksi ennakoituakin nopeammin. Syy kiireeseen ei ole ideologinen vaan puhtaasti taloudellinen.

Luonnon monimuotoisuus – Tunnetko ekosysteemipalvelut, joita yrityksesi hyödyntää?

Luonnon monimuotoisuudesta ja sen vaarantumisesta ollaan alettu viime aikoina puhumaan enemmän ja enemmän. Mitä sillä tarkoitetaan ja miten yrityksen tulisi huomioida tämä keskustelu liiketoiminnassaan?

Vastuullisuus disruptoi nyt markkinoita – onko yrityksesi valmis muutokseen?

Vastuullisuus, erityisesti ilmastovastuullisuus, on juuri nyt yksi isoimmista maailmanlaajuisista disruptoreista. Se muuttaa markkinoita, ajattelutapojamme ja kuluttamistamme.

Pekka Samuelsson: ”Menestyvälle yritykselle vastuullisuus ei ole kulu vaan investointi”

Yritysten näkökulmasta vastuullisuus on riskienhallinnan lisäksi kannattavaa liiketoimintaa. Sen vuoksi myös sijoittajat ovat yhä enemmän kiinnostuneita yritysten vaikutuksista yhteiskuntaan.

Kuka johtaa yrityksen vastuullisuutta?

Johtaako yrityksesi vastuullisuutta sidosryhmien tarpeet ja niihin reagointi? Vai kenties yhdessä sidosryhmien vaatimusten pohjalle rakennettu strategia ja tiekartta vastuullisen liiketoiminnan saavuttamiseen?

Pauli Aalto-Setälä: ”Yrityksiltä odotetaan vastuullisia tekoja nyt enemmän kuin koskaan aiemmin”

Vastuullisuudella on nyt kysyntää. Yritykset miettivät, miten vastuullisuus muuttuu liiketoiminnaksi – tässä vastuullisuuden asiantuntijat voivat olla avuksi.

Katriina Juntunen: ”Nykymaailmassa ei ole mahdollista kehittää liiketoimintamallia huomioimatta vastuullisuutta”

Juuri nyt yritykset pohtivat oman olemassaolonsa tarkoitusta kuumeisesti. Niiden on pakko vastata ympäröivän yhteiskunnan muutokseen – mikä tarkoittaa samalla mahdollisuutta rakentaa uutta.

Suomalaiset yritykset ovat vesivastuullisuudessa edelläkävijöitä, mutta vesiriskien hallinta arvoketjuissa on edelleen merkittävä haaste

Erityisesti arvoketjujen vesiriskien hallinta on haastavaa, ja siihen tarvitaan tukea ja työkaluja.

Kasviproteiinin kysyntä kasvaa – ja Lounais-Suomessa on potentiaalia sen lisäviljelyyn

Kasviproteiinin kysyntä on kasvanut tasaisesti viime vuosina ja tulee kasvamaan myös jatkossa. Siksi kotimaista tuotantoa olisi hyvä lisätä. Gaian tekemän esiselvityksen mukaan Lounais-Suomessa on potentiaalia lisätä proteiinikasvien viljelyä ja jalostusta.

Maatalouspolitiikan on varjeltava sekä elonkehää että elinkeinoa

Kuusi tulevaa vuotta, 1200 kuulijaa julkistuksessa ja Elokapinan mielenosoitus ministeriön ulkopuolella, EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) seuraavan rahoituskauden sisältö kiinnostaa. 

Tiekartasta käytäntöön – rahoituksen suuntaaminen kestävään kehitykseen

Suomi laati ensimmäisenä maana kestävän rahoituksen tiekartan vuonna 2019. Nyt on aika hioa tiekartan suosituksia ja aloittaa käytännön työ.

Ilmastonmuutos on uhka ja mahdollisuus

Kestävä kehitys ei ole kannattavan liiketoiminnan este eikä vastuullisuus korulauseita, joilla yritys kaunistelee julkisuuskuvaansa. Yritykset ovat vastuullisia siksi, että se on pian ainoa tapa toteuttaa kannattavaa liiketoimintaa. Ilmastokriisin kääntäminen mahdollisuudeksi edellyttää kuitenkin yrityksiltä koko liiketoimintastrategian uudelleenarviointia.

Kestävä elvytys on tuhannen miljardin taalan mahdollisuus

Jos emme ryhdy välittömiin toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, seurauksena on taloudellinen, yhteiskunnallinen ja inhimillinen katastrofi, kirjoittavat Kaisa Hietala ja Pasi Rinne.

Datasta lisäkierroksia kiertotalouteen

Kiertotalouden tavoitteena on entistä viisaampi materiaalien käyttö. Ei siis ole ihme, että kysyntä näille ratkaisuille kasvaa koko ajan. Samaan aikaan kasvaa vauhdilla myös erilaisen datan määrä. Kiertotaloudessa datan avulla syvennetään ymmärrystä resurssien käytöstä. Kriittistä on se, miten yritykset voivat muuttaa tämän mahdollisuuden liiketoiminnaksi.

Miksi olemme aina askeleen jäljessä?

Kirjassaan Factfulness Hans Rosling toteaa moneen kertaan, ettei ihminen pysty ymmärtämään eksponentiaalisen kasvun todellisuutta. Jälleen kerran Rosling oli oikeassa, kun koronaviruksen tartuntaherkkyys ja -nopeus tuottivat eksponentiaalisen yhtälön ja yllättivät päätöksentekijät Aasiassa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Suomi on koronaviruksen leviämisen suhteen Euroopan viimeisten maiden joukossa. Tästäkin huolimatta leviämisen hidastamistoimet olivat myöhästyä – eksponentiaalinen kasvu on rajua.

Etätyöt tulivat – työ turvallisemman ja puhtaamman maailman puolesta jatkuu

Koronatilanteen takia päätimme siirtyä Gaiassa täysin etätöihin. Seuraavana päivänä päätöksestä olimme kaikki kotikonttoreissamme työn ääressä. Arki muuttui kaikilla, mutta töiden tekeminen jatkui - lähes ennallaan, ja melko saumattomasti. Yhteisiin aamupalavereihin on ollut tähänkin asti mahdollisuus liittyä linjoja pitkin vaikkapa työmatkan varrelta. Päiväkahvihetket muuttuivat virtuaalisiksi kuulumisten vaihdoiksi yhteisillä etäkahvihetkillä ja Teams-viestit kulkevat sujuvasti sekä yhteisillä kanavilla että suoraan kollegalta kollegalle. Esihenkilöt kuljettivat näyttöjä, näppäimistöjä ja hiiriä koteihin.

Kansalaisyhteiskunta on nyt tauolla ja sen toipuminen vie aikaa

Koronapandemia on nopeasti konkretisoinut kansalaisyhteiskunnan vaikutuksen arkeemme, kun esimerkiksi harrastustoiminta ja vierailut vanhustentaloissa on peruttu. Pandemian torjuminen on akuuttia, mutta tauolla olevan kansalaisyhteiskunnan toiminta on välttämätöntä kriisin jälkeen. Säätiöiden tarjoama rahoitus on tärkeää ja pitää kansalaisyhteiskuntaa pystyssä. Nyt tarvitaan apua myös muilta.

Energiahankkeiden luvituksessa osaaminen ja ennakointi ovat valtteja

Selvitimme Gaiassa valtioneuvostolle uusiutuvan energian lupamenettelyjen sujuvuutta. Työssä huomasimme, että uusiutuvan energian hankkeet voivat vaatia jopa yli parikymmentä erilaista hallinnollista lupaa tai viranomaismenettelyä. Mikään yksittäisistä luvista tai menettelyistä ei kuitenkaan itsessään vaikuta turhalta. Hyvällä suunnittelulla, asiantuntija-avulla ja ennakkoneuvotteluilla prosessi etenee sujuvasti.

Mitä Finnpulp-ratkaisusta voidaan oppia?

Kun Finnpulpin sellutehtaan ympäristölupa kaatui KHO:ssa, käynnistyi vilkas keskustelu päätöksen vaikutuksista elinkeinoelämään, vesistöjensuojeluun ja investointeihin. Keskustelun laajuus osoittaa, kuinka yhteiskunnallisesti tärkeitä vesistömme ovat ja miten monelle toimijalle niiden hyvä tila on merkityksellinen. Vaikuttaa siltä, että hankkeiden vesistövaikutusten arviointiin ja vuoropuheluun tarvitaan jatkossa yhteinen, uusi toimintamalli.

Qué tal Madrid – mitä Madridin ilmastokokouksesta voidaan odottaa?

Parhaillaan Madridissa käynnissä olevassa YK:n ilmastokokouksessa (COP-25) etsitään sopua viimeisiin aukioleviin kysymyksiin ennen Pariisin sopimuksen käynnistymistä ensi vuoden alussa. Merkittävimpänä pöydällä on kansainvälisiin markkinamekanismeihin liittyvät säännöt, jotka ovat keskeisimpiä yritysten toimintaan liittyviä osia Pariisin sopimuksessa.

Uravarjostamassa Gaiassa – mitä minulle selvisi?

Uravarjostamassa Gaiassa – mitä minulle selvisi? Olin uravarjostamassa Gaiassa yhden päivän ajan. Uravarjostaminen on lukiossani Herttoniemen yhteiskoulussa tapana toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille.

Hiilineutraalisuus – kuinka se muutos tehdään?

Parin viikon takaisessa tekstissäni ilmaisin huolestumiseni siitä, miten vähän keskustelua käymme ympäristömuutosten vaikutuksista yritysten liiketoimintaympäristöön ja millaisia riskejä ja mahdollisuuksia ympäristömuutokset aiheuttavat yrityksille. Aihepiiriä on viime aikoina puitu mediassa myös toisesta, poliittisesta näkökulmasta.

Paras löytyi läheltä – tämän vuoksi valitsin Gaian

Pohdin konsultointia, tutustuin lukuisiin konsulttiyhtiöihin eri maissa ja paras löytyi läheltä. Vaikka Gaia näyttää pienehköltä suomalaisyritykseltä, se toimii aidosti globaalisti ja sen sisältä löytyy uskomaton määrä eri alojen osaamista. Vastaavaa yhdistelmää ei löydy edes suurista kansainvälisistä alan yrityksistä.

Katriina Juntunen Gaian hallitukseen

Vuosi 2018 oli tärkeä ja onnistunut vuosi. Sen lisäksi, että Gaian organisaatio uudistettiin, Gaialla oli yli 200 asiakasta ja kestävä liiketoimintakonsultointi kasvoi voimakkaasti. Vuonna 2019 Gaia on entistä kestävämpi ja valmis kasvuun. Katriina Juntunen tuo Gaiaan lisää erityisesti muutosjohtamisen osaamista. Näin Gaia kasvattaa entisestään palveluidensa vaikuttavuutta.

Vastuullisuus on valttikortti kasvuun ja parempaan bisnekseen

Vastuullinen liiketoiminta on kannattavaa. Väitteen osoittavat todeksi useat viimeaikaiset tutkimukset ja kirjoitukset. Muun muassa Financial Timesissä ja Harvard Business Review:ssä nostetut tutkimukset osoittavat, että pitkällä aikavälillä vastuullisuus tuottaa kannattavuutta ja kasvua – sekä minimoimalla riskejä että luomalla avauksia oikeasti uudelle liiketoiminnalle.

Miten vastuullisuus voitaisiin huomioida tuotesuunnittelussa?

Gaian Jonas Alam ja Finlaysonin vastuullisuuspäällikkö Elli Ojala käväisivät Aalto Design Factoryssä vastaamassa suunnittelun, liiketoiminnan ja insinööritaitoja yhdistelevän Aaltonaut-ohjelman opiskelijoiden kysymyksiin tuotteiden vastuullisuudesta.

Kaasuautot pysäköintiluolassa – ok vai ei?

Yleisimmin kaasuauto on tavallinen bensiinikäyttöinen auto, jossa on lisävarusteena kaksoispolttoainejärjestelmä ja tällöin yhteistoimintasädekin on jopa 1 500 kilometriä. Tankkausasemien verkosto myös kasvaa koko ajan. Kaasuautomalleja on jo tarjolla useita, ja käytännössä kaikkiin autoihin voi myös jälkiasentaa kaasusäiliön.

Hiilineutraali Gaia

Gaian ilmasto-ohjelman mukaisesti mittaamme tarkasti ilmastovaikutuksemme, vähennämme päästöjämme mm. minimoimalla lentomatkustamista ja käyttämällä ympäristöystävällisiä ja kestäviä tuotteita. Etsimme kaiken aikaa uusia keinoja kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Kompensoimme sen osuuden ilmastojalanjäljestämme, jota emme pysty itse pienentämään. Kompensointi toteutetaan investoimalla muualla toteutettavaan puhtaan energian ilmastohankkeeseen, jossa saadaan aikaan vastaava ilmastopäästöjen väheneminen.

Nettovaikutukset ovat arvonluonnin ydin (englanniksi)

Through the concept of net impact companies can see the core of their value creation and develop a lasting and sustainable competitive advantage. In the future, investors, clients and stakeholders are going to expect a clearly assessed net impact from all companies. From 2016 onwards impact valuation has been included in criteria for Dow Jones Sustainability Index.

Keväthangilla talvien puolesta

Kansainvälinen ilmastoliike halua herättää talviurheilukansan ilmastotietoisuuteen ja edustaa talvilajien ystäviä ilmastokeskustelussa. Pari hiihtokautta sitten Suomeen rantautunut Protect Our Winters -liike (POW) järjesti vappuviikonloppuna ilmastomarssin Pyhällä. Myös gaialaisia oli mukana hiihtämässä järjestön ilmastotyötä näkyväksi.

Kuluttaja energiamurroksessa

Gaian tekemä graafi tuo näkökulman kuluttajan energiamurrokseen. Kilpailu energiasektorilla tulee kovenemaan. Uudet toimintamallit ja palvelualustat tulevat haastamaan perinteisen tavan tuottaa, myydä ja kuluttaa energiaa. Kuluttajan ja tuottajan roolit häilyvät.

Voittaja tekee vaikutuksen

Gaia on ollut mukana hankkeessa, jossa tarkasteltiin Elisan tarjoaman digitaalisen terveydenhuollon palvelun yhteiskunnallisia vaikutuksia talouden, ympäristön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Tapaustutkimus koski astman diagnosoinnin etämittauksen vaikutuksia perusterveydenhuollon hoitoketjussa Hämeenlinnassa – millaisia hyötyjä tai haittoja etämittauksesta koituu perinteiseen toimintamalliin verrattuna ja mihin ne kohdistuvat.

Sharing is caring – Gaia lanseerasi avoimien webinaarien sarjan (englanniksi)

Last Friday Gaia organised an open, 1-hour long webinar on practical tools for circular economy. The idea was to share Gaia’s knowledge and gathered information about the hot topics in sustainable business. This was the first time Gaia posted an open invitation to a webinar online. Invitations were sent via our social media channels, LinkedIn and Twitter, and our newsletter.

Suomalainen vesiosaaminen kiinnostaa Yhdysvaltain länsirannikolla

Veteen liittyvien ratkaisujen kysyntä kasvaa voimakkaasti globaaleilla markkinoilla. Veden niukkuus ja kilpailu rajallisista resursseista ovat antamassa tilaa uusien innovaatioiden ja liiketoiminnan kehittämiselle ja kaupallistamiselle. Vastaavat tarpeet ovat kaikilla markkinoilla, mutta Yhdysvaltain länsirannikolla ne ovat veden niukkuudesta ja yritysten edelläkävijyydestä johtuen erityisen ajankohtaisia.

Tekeekö stressi meistä vahvempia? (englanniksi)

It is a good moment to reflect the risks of stress. “People who are passionate about their work are the type of people wo usually get most exhausted at work, tells Mia Jokineva in Kauppalehti (in Finnish, Kauppalehti, August 16, 2016).

Makumatkalla kestävämpään nykyisyyteen

Alkon viinihyllylle mennessäsi varmasti usein mietit, mikä viini sopisi illalla kokkaamaasi aterian kyytipojaksi. Valinta voi olla usein helppo kalan tai lihan suhteen, mutta osaisitko valita pitkäripaisen hyllyltä sopivan viinin myös hyönteisillalliselle?

Joustoilla ja etätyöllä kohti parempaa maailmaa? (englanniksi)

Telecommuting and flexible work could improve corporate productivity, keep employees happy, and cut costs and carbon emissions.

Resurssitehokkuudessa kaikki voittavat

Resurssitehokkuus on numeropeliä. Yhden prosentin hukka voi tuntua pieneltä, mutta kun sen suhteuttaa kokonaistuotantolukuihin ja materiaalikustannuksiin, voi katteesta kadota merkittävä osa.

Elämä ei välttämättä olekaan sattumaa

Uudet termodynamiikan tulokset saattavat osoittaa, että hiukkasryhmien synty ja rakentuminen Maan kaltaisissa olosuhteissa onkin paljon oletettua tavallisempaa.

Raha ratkaisee kiertotaloudessakin

Julkisen ja yksityisen sektorin on nopeasti astuttava ulos poteroistaan, jotta Suomen mahdollisuudet kiertotalousbisneksessä eivät valu hukkaan.

Mielenrauhaa ja mahdollisuuksia kestävästä liiketoiminnasta (englanniksi)

Gaia and TripleWin took a careful look at Gaia’s clients, their experiences and their future expectations with the goal of enabling Gaia to serve its clients even better on their Sustainability Journey.

Liikenneturvallisuusongelma vai asenneongelma?

Suomi on liikenneturvallisuudessa EU:n keskitasoa, ja liikennekuolemien väheneminen on ollut meillä selvästi hitaampaa kuin muissa Pohjoismaissa. Tavoitteen – liikennekuolemien ja loukkaantumisten vähentämisen – toteutuminen on epävarmaa.

Olemmeko valmiita lisääntyvään epätasa-arvoisuuteen? (englanniksi)

The warming climate will not only affect our environment but also our means of living. Climate change causes tangible changes in the food we eat, products we use and places where we live and work. The changes won’t treat us equally but will instead increase the inequality within societies.

Biomimiikassa bisnes kohtaa biodiversiteetin (englanniksi)

Biomimicry might be a term you do not come across every day, but you should: it is all about business and biodiversity. Biomimicry is nature inspired innovation and design.

A Time for ‘Thought Leadership’ on Sustainable Development (engalnniksi)

My favourite definition of sustainable development is “living on the Earth as if we intended to stay”. This neatly implies that we need a kind of development that benefits everyone both now and in the future. As such, it must be equitable and effective but also friendly to the ecosystems and biodiversity that give us food and water, security and satisfaction.

Ilmastonmuutoksen valtavirtaistaminen – ratkaisut ovat meidän kaikkien käsissä (englanniksi)

It is time to demystify climate change and provide concrete tools for decision makers on all levels. There is an urgent need to understand the causes and links of climate risks and interlinkages between mitigation and adaptation. We can´t afford random action – sporadic climate mainstreaming will not take us there.

Arktinen alue – unohdetusta autiomaasta maailman huomion keskipisteeksi (englanniksi)

Greetings from Brussels where Arctic Futures Symposium has 14 – 15 October discussed, under the leadership of Prince Albert II of Monaco and EU President Rompuy, the futures of the Arctic. The Arctic has recently become one of the hotspots of world politics, and it is the area that paradoxically and tragically symbolizes climate change.

Vesijalanjälki on jalanjälkiperheen nuorin jäsen

Suomen vesijalanjäljestä melkein puolet on piilovettä – muualla valmistettujen tuotteiden matkassa kulkevaa salaista tuontitavaraa. Vaikka Suomessa vettä riittää, emme siis olekaan niin vesiekologisia kuin luulimme! Vesijalanjälki tarjoaa tärkeitä uusia keinoja tunnistaa ja pienentää ympäristövaikutuksia.

Hillitse päästöjä – hallitse säästöjä

Kustannustietoinen ilmastotoiminta on pop. Tarkasti tehty päästölaskenta auttaa suunnittelemaan päästöjen vähennyksiä, joilla voi leikata roimasti yrityksen operatiivisia kustannuksia.

Pelastaako ilmastonmuutoksen valtavirtaistaminen planeettamme? (englanniksi)

Climate change is one of the central challenges facing humanity in the 21st century. Addressing this challenge necessarily implies integrating climate mitigation and adaptation considerations into all societal activities and decision making.

Maailmanloppuun 25 vuotta

Sri Lankan ympäristöministerin huoneessa oli kuumaa ja ahdasta keväällä 2005 tavatessani ensi kerran Julian Caldecottin, englantilaisen ympäristötutkijan. Nelisenkymmentä asiantuntijaa oli Julianin kanssa kartoittanut kilometri kilometriltä tsunamin aiheuttamia ympäristötuhoja Sri Lankan rannikolla. He raportoivat, että yli 60 000 juomavesikaivoa oli saastunut, suuri osa rannikkoalueen vesijohtojärjestelmästä rikkoutunut ja veden levittämät yhdyskunta- ja teollisuusjätteet aiheuttivat terveysongelmia.

Hyvin suunnitellusta etätyöstä merkittäviä etuja (englanniksi)

Working patterns are changing. Strive towards higher productivity, effectiveness and profits coupled with technological development, digitalisation and globalisation are creating a new momentum for distance work. Working on line from airports, clients’ office, home or holiday houses is a reality in many parts of the world.

Kustannukset kuriin riskienhallinnalla – Hyödynnätkö potentiaalia hyvin? (englanniksi)

In today’s economic climate both private and public sector are looking to cut costs. Essential items are scrutinized and “nice to have” items no longer included on the shopping list. When times are hard, available funds for unexpected items often decrease. Financial and strategic risk management becomes ever more critical for continuous success.

Itämeren viimeinen turska

Gaia järjesti Ruotsin Visbyssä Ruotsin ulkoministeriön kehitys- ja lähialueyhteistyöyksiön, Kalmarin yliopiston, IUCN:n ja Itämeri-säätiön kanssa seminaarin, joka käsitteli kalastuksen taloudellisia vaikutuksia. Seminaari päätyi historialliseen yhteisymmärrykseen siitä, että kalastuslupia pitää pienentää heti, ja kalastuspolitiikassa on otettava huomioon sen vastuu kalakannoista pidemmällä aikavälillä. Kalastusrajoitukset voivat vaikuttaa myönteisesti paitsi kalakantojen suotuisaan kehitykseen myös Itämeren rehevöitymiskehityksen hidastumiseen.