Gaian blogi

Onko Suomen Agenda2030-tiekartta kaikkien tiekarttojen äiti?

08.01.2021

 

Suomi on sopinut yhdessä muiden YK:n jäsenvaltioiden kanssa kestävän kehityksen toimeenpanosta ja tavoitteiden saavuttamisesta vuoteen 2030 mennessä. Vaikka edistystä on monessa suhteessa jo tapahtunut, Agenda2030:n toimeenpano on vasta nyt pääsemässä vauhtiin.

Suomessa laaditaan vuonna 2021 Agenda2030-tiekartta, joka tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden luoda vahva kansallinen visio ja laaja ylivaalikautinen sitoutuminen tällä vuosikymmenellä tarvittaville kestävän kehityksen toimenpiteille. Toimia on huomattavasti nopeutettava ja skaalattava, jotta tavoitteet saavutetaan määräaikaan mennessä niin Suomessa kuin globaalisti.

 

Suomen kipupisteet ovat varsin tuttua kauraa

Gaian tekemä esiselvitys luo pohjaa tiekarttatyölle ja tarjoaa kansallisen tilannekatsauksen kestävän kehityksen tavoitteiden ja alatavoitteiden tämänhetkisestä tilasta. Alatavoitteiden etenemistä seurataan Suomessa johdonmukaisesti ja kattavasti – tähän mennessä Suomi on saavuttanut noin puolet niistä.

 

” Osa kestävän kehityksen tavoitteista huutavat oikeanlaisia ja vaikuttavia ratkaisuja.

 

Esiselvityksessä tunnistettiin yhteensä 55 kestävän kehityksen alatavoitetta, joihin olisi syytä kohdistaa lisätoimenpiteitä. Näiden joukossa on myös sellaisia tavoitteita, joita Suomi on kansainvälisten standardien mukaan saavuttanut, mutta joihin esimerkiksi koronapandemian, luonnon monimuotoisuuden nopean köyhtymisen ja ilmastomuutoksen takia kohdistuu uusia paineita.

Useimmat 55 alatavoitteeseen tunnistetuista haasteista ovat jo pitkään olleet suomalaisten toimijoiden tiedossa. Ne huutavat oikeanlaisia ja vaikuttavia ratkaisuja.

 

” Lähtökohdat tiekarttatyölle ovat Suomessa erinomaiset.

 

On ilahduttavaa, että liki kaikille näistä löytyy Suomen nykyisessä hallitusohjelmassa kirjauksia. Lähtökohdat tiekarttatyölle ovat siis erinomaiset. Pandemian takia erityistä huomiota on kiinnitettävä kuitenkin siihen, miten poikkeustilanteen aikaiset ja jälkeiset massiiviset elvytystoimet kohdennetaan.

Tarve hyödyntää elvytyspanostuksia vihreän ja oikeudenmukaisen siirtymän mahdollistajina on tunnistettu hallituksen linjauksissa ja taustaselvityksissä, mutta kaikki riippuu toimeenpanon laadusta ja johdonmukaisuudesta Agenda2030-tavoitteiden näkökulmasta.

 

Tarvittavat ratkaisut on nähtävä osana laajempaa järjestelmätason muutosta

Esiselvitys tunnistaa laajan kannatuksen sille, että tiekartta tulisi rakentaa yhteisesti omaksuttujen murrospolkujen varaan. Eri toimijat voivat linkittää niihin omat strategiansa ja tavoitteensa sekä sovittaa toimenpiteensä ja askeleensa kyseiselle polulle.

Esimerkiksi Suomen Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli (Kestävyyspaneeli) on jo aiemmin tunnistanut monia järjestelmätason murroksia, joita tarvitaan kestävän yhteiskunnan rakentamiseksi. Nämä liittyvät niin hyvinvointiin, talouteen, energiaan, ruokajärjestelmiin, kaupunkikehitykseen kuin luonnonjärjestelmien turvaamiseen.

Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan myös läpinäkyvää ja osallistavaa keskustelua siitä, mitä näkökulmia tällaisessa tiekartassa tulisi priorisoida. Tarvitaanko ensisijaisesti toimenpiteitä niihin tavoitteisiin, jotka ovat Suomen kannalta haastavimpia, sellaisiin, joissa voi parhaiten saada laajempaa muutosta aikaan vai kenties niihin, joissa suomalaisilla on paras mahdollisuus vaikuttaa globaalisti?

Entä miten rakennetaan pitkäjänteistä yhteiskunnallista sitoutumista tai varmistetaan, että Agenda2030-periaatteiden mukaan ketään ei jätetä?

 

Turha tässä vaiheessa on pohtia, onko lasimme puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä – ei muuta kuin hommiin!

Legenda kertoo, että aikanaan hiihtäjäsuuruus Juha Mieto johti Salpausselän 50 kilometrin hiihtoa matkan puolivälissä, mutta huonon voitelun tai pahan simahtamisen johdosta saapui viimeisenä maaliin – tarinan mukaan ”Mietaa” jatkoi maaliviivan jälkeen suoraan saunaan sukset jalassa.

Lienee turha todeta, että kestävän kehityksen matkamme on vasta alussa, ja siksi on täysin enneanikaista juhlia joidenkin alatavoitteiden saavuttamista.

Nyt, vuonna 2021, tarvitsemme kuitenkin entistä kipeämmin visiota paremmasta tulevaisuudesta. Mikä voisikaan olla siihen parempi työkalu kuin innostavan ja eri toimijoita sitouttavan Agenda2030-tiekartan luominen samalla, kun jätämme pandemian taaksemme?

 

Gaian esiselvitys on laadittu riippumattomana asiantuntijatyönä tukemaan kestävän kehityksen toimikunnan johdolla laadittavaa Agenda2030-tiekarttaa.

Mikko Halonen

Johtava asiantuntija, johtoryhmän jäsen, osakas

Jaa artikkeli:

Twitter Facebook LinkedIn
Seuraava artikkeli
Ilmasto koskettaa jokaista

Subscribe to Gaia Telegraph

Join our mailing list to catch the latest news and insights on sustainable business solutions!

Subscribe

By subscribing, you give us the permission to store the submitted information and to send you our newsletters. Your information will be kept safe and used only by Gaia.