Takaisin 26.11.2013

Tulevaisuus on energian jakelujärjestelmissä

Energia- ja ilmastokeskustelua pitkään seurattuani olen pannut merkille, että karkeasti 80 % keskustelusta käsittelee energiantuotantoa ja loput 20 % energiankulutusta. Tuskin lainkaan puhutaan siitä, mitä tapahtuu tuotannon ja kulutuksen välillä eli miten varmistetaan, että kulutukseen riittää energiaa juuri silloin, kun sitä tarvitaan. Väitän, että energian jakelujärjestelmillä on keskeinen merkitys tulevaisuuden vähähiilisessä energiajärjestelmässä.

Suomen päästötöntä energiajärjestelmää rakennetaan huonosti säädettävän ydinvoiman ja voimakkaasti vaihtelevan tuulivoiman varaan. Sopeutuminen tehontarpeen vaihteluihin edellyttää kaikkien keinojen käyttöä: reaaliaikaista hintaohjausta, laajamittaista kysyntäjoustoa, energian varastointia sekä sähkö-, lämpö- ja kaasujärjestelmien tiiviimpää vuorovaikutusta.

Reaaliaikaisen hinnoittelun toteuttaminen on jo nyt mahdollista, sillä lähes kaikki kulutuspaikat on varustettu älymittareilla. Mielestäni ainoa järkevä laskutustapa on, että asiakas maksaa energiasta kuukausittain todellisen kulutuksen mukaan.

Asteittain on myös siirryttävä vaihtelevaan sähkön kuluttajahintaan – jollei ihan tuntitasolla, niin ainakin päivä-, viikko- tai kuukausitasolla. Tällä tavoin saadaan luotua markkinat erilaisille kysyntäjoustoratkaisuille osana älykästä sähköverkkoa.

Perinteisesti sähkö-, kaasu- ja kaukolämpöjärjestelmiä on tarkasteltu toisistaan erillään. Tulevaisuudessa energiajärjestelmät sulautuvat yhä enemmän toisiinsa. Kun sähköä tuotetaan yli tarpeen tai sen hinta on alhainen, sillä voidaan esimerkiksi hajottaa vettä hapeksi ja vedyksi. Vety voidaan laittaa reagoimaan hiilidioksidin kanssa, ja tuloksena syntyvää metaania voidaan syöttää kaasuverkkoon.

Joskus sähköllä voi olla jopa kannattavaa tuottaa lämpöä kaukolämpöjärjestelmään, jossa suuren energiamäärän varastointi on edullisempaa kuin sähköjärjestelmässä. Tällaiset eri energiajärjestelmien vuorovaikutukseen perustuvat ratkaisut ovat tärkeitä, kun sähköntuotantokapasiteetti on tulevaisuudessa entistä huonommin säädettävissä.

Juha Vanhanen
Toimitusjohtaja, Gaia Consulting

Kirjoitus on julkaistu myös työ- ja elinkeinoministeriön Tiekartta 2050 -blogissa.