Takaisin 13.2.2017

Sähkön tehomarkkinan tarve on syytä selvittää

Euroopan komissio julkaisi marraskuun lopussa mittavan ”energian talvipaketin”. Tammikuussa Ruotsin Energiekommissionen linjasi puolestaan maan energiatavoitteita aina vuoteen 2040 asti. Molemmat raportit nostavat keskeisinä teemoina esille energiamarkkinoiden toimivuuden ”energy only” -periaatteella.

Sähkön tuotannossa tuulivoima ja aurinkovoima kasvattavat merkitystään, mikä tarkoittaa entistä enemmän hajautettuja yksiköitä, joiden kapasiteetti vaihtelee nopeasti sään mukaan. Tämä on laskenut sähkön hintaa, mutta samalla lisännyt tuotannon ennakoimattomuutta. Seurauksena on isojen fossiilisten yksiköiden sulkeminen, mutta myös vähähiilisen ydinvoiman tuotannon lasku.

Molemmat raportit tarkastelevat ongelmia, joita suurten yksiköiden poistuminen markkinoilta aiheuttaa, erityisesti haluttaessa varmistaa, että sähköntuotannossa on riittävästi tehoa kaikissa olosuhteissa. Toinen keskeinen teema on kysymys siitä, voiko sähkön kysyntä joustaa riittävästi ääritilanteissa.

Vastauksena näihin kysymyksiin Euroopan komission raportti antaa hyvin yksityiskohtaisia suosituksia ns. tehomarkkinoiden rakentamiseen, vaikkei niitä suoraan suosittelekaan. Tehomarkkinat ovat jo toiminnassa Yhdysvalloissa Britanniassa ja nyt ne ovat tulossa myös Ranskaan.

Ruotsi toteaa omassa raportissaan, että välitöntä tarvetta tehomarkkinoille ei ole, mutta muualta saatujen kokemusten perusteella asiaa on syytä analysoida perusteellisesti. On kuitenkin syytä muistaa, että Ruotsi on huomattavan energiayliomavarainen. Tästä huolimatta Ruotsin raportti toteaa, että tehon tarve on kylminä vuodenaikoina kriittinen Suomessa, Etelä-Ruotsissa ja Itä-Tanskassa.

Suomessa tilanne kärjistyy edelleen, kun CHP-tuotantoa korvataan vain lämmöntuotannolla ja näin tehokkainta energiantuotantoa poistuu markkinoilta ja lisää samalla sähkötehon tarvetta. Tehon lisäksi suurten laitosten alasajon myötä sähköjärjestelmästä poistuu liike-energiaa (inertiaa), joka on tärkeä tekijä sähkön jännitteen ja taajuuden jatkuvan säädön kannalta.

Gaia on analysoinut tilannetta pitkään ja kehittänyt malleja, jotka perustuvat myös EU:n suosittelemiin tehovajeen laskentamenetelmiin ja parametreihin. Pohjoismaiden hyvin tilastoitu aineisto energian hinnasta, säätiloista, kapasiteetin käyttöasteista yms. mahdollistaa kokonaisuuden analysoimisen.

Jos Suomessa ja Pohjoismaissa suljetaan CHP-laitoksia ja ydinvoimalaitoksia, on syytä selvittää pohjoismaiseen tilanteeseen sopivan tehomarkkinan rakennetta. Tässä Britannia toimii yhtenä hyvänä vertailukohtana.

Suuria muutoksia sähkömarkkinoilla on tarkasteltava myös kuluttajien ja tuottajien välisen tulonsiirron näkökulmasta. Kuten komission talvipaketin taustamuistiokin toteaa, nykymeno johtaa kuluttajien energialaskussa verojen ja sähkön siirron osuuden nousuun itse energian osuuden laskiessa, mikä vaikeuttaa siten kysynnän hintajoustoa. Samalla tarvittavat tehon riittämättömyyden korjaavat toimet ovat ei-markkinaehtoisia, kaikkien veronmaksajien kannettaviksi päätyviä kustannuksia.

LISÄTIETOJA

  • Mikko Kara, johtava asiantuntija, +358 40 500 9893, etunimi.sukunimi@gaia.fi
  • Pasi Rinne, hallituksen puheenjohtaja, +358 400 464 127, etunimi.sukunimi@gaia.fi