Gaian blogi

Gaian selvitys: Akku- ja sähköistymisalan kasvattamiseksi tarvitaan ammattilaisia ja osaamisen kehittämistä

20.04.2022

Akku- ja sähköistymisalalla on suuri merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa Gaian johdolla laadittu selvitys osoittaa, . Yritysten työvoimatarpeiden täyttäminen edellyttää myös akkualan tunnettuuden ja toimialakuvan kehittämistä.  

Akkuekosysteemin kehitys on elintärkeässä roolissa siinä, miten Suomi onnistuu vihreässä siirtymässä ja hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. Liikenteen ja liikkumisen lisäksi sähköistyminen ja siihen liittyvä akkujen tarve näkyy tulevaisuudessa myös teollisuudessa ja työkoneissa. Suomessa julkaistiin tammikuussa 2021 elinkeinoministeri Mika Lintilän toimeksiannosta laadittu kansallinen akkustrategia, joka vahvistaa akkualan innovatiivista ekosysteemiä, vauhdittaa Suomen kestävää ja vähähiilistä talouden kasvua sekä tukee liikenteen ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Yksi kansallisen akkustrategian tavoitteista on kehittää osaamista vastaamaan akku- ja sähköistymisalan nykyisiä ja tulevia tarpeita. Tätä tavoitetta edistääkseen työ- ja elinkeinoministeriö tilasi selvityksen akkuklusterin osaamisen kysynnästä yrityksissä ja alan koulutuksen houkuttelevuudesta opiskelijoiden ja alanvaihtajien keskuudessa. Selvitystyö tehtiin Gaian johdolla ja yhteistyössä Spinversen ja Risconin kanssa.

”Selvitystyö palvelee vihreään siirtymään vaadittavaa alaa ja nostaa esiin alan haasteet työvoimatarpeiden näkökulmasta”, kertoo selvitystyötä johtanut Gaian johtava asiantuntija Solveig Roschier.

 

Akkuala tarvitsee lisää työntekijöitä – moniosaajia kaivataan myös lattiatasolla

Selvitystyö osoitti, että yritykset tunnistavat kasvavan osaajapulan koko akkuarvoketjussa, ja että yritykset ovat valmiita osallistumaan alan koulutuksen kehittämiseen. Määrällisesti suurin tarve on tuotanto- ja prosessityöntekijöille.

Alan osaamistarpeissa painottuu koko akkuarvoketjun, myös akkuteknologian sovellusten ymmärrys, tekninen syväosaaminen, liiketoimintaosaaminen ja vastuullisuus- ja ympäristöasiat sekä asiakastarpeiden ja markkinoiden ymmärrys.

”Akkuekosysteemin kehittyminen edellyttää monipuolista osaamista, kuten kielitaitoa ja matemaattista osaamista, myös suorittavalla portaalla Selvitys osoitti, että tällä hetkellä ammatillisen koulutuksen käyneiden osaaminen ei läheskään aina vastaa yritysten tarpeisiin.”, Roschier painottaa.

Suomesta löytyy osaamista akkuarvoketjun eri vaiheista, mikä antaa edellytykset luoda akkujen ympärille kokonaan uutta teollisuudenalaa kansallisen akkustrategian mukaisesti. Meiltä löytyy raaka-aineosaamista kaivosteollisuudesta sekä akkumateriaalien kierrätyksessä tarvittavaa osaamista. Akkumateriaalien lisäksi Suomessa on jo nyt myös akkujen ja sähköautojen valmistusta. Tulevaisuuden sähköistettyjä työkoneita ajatellen meillä on olemassa vahvaa osaamista myös konepajateollisuudessa. Toimiakseen tämä arvoketju edellyttää kuitenkin sitä, että meillä tulevaisuudessa koulutetaan myös tämän uuden akkuekosysteemin tarvitsemia osaajia.

”Tällä hetkellä etenkään potentiaalisten tulevaisuuden osaajien keskuudessa kokonaisuutta ei vielä usein hahmoteta, vaan ala nähdään pitkälti yksittäisinä arvoketjun osina.”, Roschier toteaa.

Selvityksen mukaan suomalaiset nuoret ja opiskelijat suhtautuvat akkualaan lähtökohtaisesti positiivisesti, mutta akkualaa ei tunneta vielä riittävän hyvin. Nuorten työelämäodotuksiin peilattuna akkuala vastaa hyvin esimerkiksi työn kiinnostavuuden ja ilmastohaasteisiin vaikuttamisen osalta. Eniten nuoria mietityttävät alalla tunnistetut vastuullisuuteen liittyvät haasteet.

 

Viiden kohdan kehitysohjelma

perustella nostettiin esiin viisi olennaista kehitysideakokonaisuutta, jotka liittyvät riittävän laaja-alaisen osaamisen takaamiseen, ammatillisen koulutuksen ja toimialakuvan kehittämiseen sekä yhteistyön ja kansainvälisen liikkuvuuden lisäämiseen.

”Osaamisen takaamiseksi tulevaisuudessa pitäisi toteuttaa nykyistä laaja-alaisempia akkualan koulutuskokonaisuuksia. Laaja-alaisuuden tulisi näkyä myös kokonaisuuksien nimissä, esimerkkinä vihreän siirtymän koulutusohjelma.”, Roschier huomauttaa.

Ammatillista koulutusta tulee kehittää niin, että se antaa akkualan tuotannollisiin tehtäviin koulutettaville nykyistä parempaa monimutkaisten ja automatisoitujen prosessikokonaisuuksien hahmotuskykyä, parempaa kielitaitoa sekä kykyä toimia monikulttuurisessa työympäristössä. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta ja arvostusta korkeakoulutuksen vaihtoehtona voidaan tietoisesti kasvattaa, jotta tuotanto- ja prosessityöntekijöiden tarjonta vastaa tulevaisuudessa paremmin akkualan kysyntää.

 

Toimialakuvan kehittäminen lisäisi alan houkuttelevuutta ja vetovoimaa

Akkualan toimialakuvaa kehittämällä voidaan kasvattaa alan houkuttelevuutta ja vetovoimaa opiskelijoiden silmissä. Alaan liittyvien negatiivisten mielikuvien taustalla ovat usein ympäristöön liittyvät haasteet, joten niistä ja niihin kehitetyistä ratkaisuista on viestittävä läpinäkyvästi. Myös akkualan pitkä arvoketju ja sen moninaisuus olisi syytä tuoda monipuolisemmin esille.

Yhteistyötä tulisi tiivistää suomalaisten toimijoiden kesken monilla eri tasoilla. Tämä tarkoittaa niin oppilaitosten ja alan yritysten välistä yhteistyötä kuin eri hallinnonalojen ja ministeriöiden välistä yhteistyötä.

Akkualan kehittyminen vaatii myös kansainvälisiä osaajia. Kansainvälisten osaajien liikkuvuutta on syytä edistää kaikessa alan kansainvälisessä toiminnassa, kuten tutkimusyhteistyössä. Lisäksi Suomessa on varmistettava, että esimerkiksi maahantulokäytänteet eivät ole esteenä kansainvälisten osaajien rekrytoinneissa.

Solveig Roschier, Johtava asiantuntija, Gaia Consulting

Jaa artikkeli:

Twitter Facebook LinkedIn

Subscribe to Gaia Insights?

Join our mailing list to catch the latest news and insights on sustainable business solutions!

Subscribe

By subscribing, you give us the permission to store the submitted information and to send you our newsletters. Your information will be kept safe and used only by Gaia.