Gaia blog

Multiple reasons for E.ON to leave Finland (in Finnish)

31.10.2012

Maailman suurimpiin energiayhtiöihin kuuluva saksalainen E.ON ilmoitti lokakuun lopussa poistuvansa kokonaan Suomesta

Merkittävin vaikutus tällä on Pyhäjoelle uutta ydinvoimalaa suunnittelevalle Fennovoimalle, josta E.ON omistaa kolmanneksen ja jolle E.ON on ollut merkittävin ydinvoimaosaamisen tuoja. Tämä näkökulma on ansaitusti saanut eniten huomiota asian uutisoinnissa, mutta ei pidä unohtaa yhtiön sähkönmyynti- ja verkkoliiketoimintoja.

Fennovoiman kannattavuus

E.ON ei julkisesti eritellyt syitä lähtöönsä, mutta ainakin ajallisesti ilmoitus osuu samaan ajankohtaan kuin Fennovoiman seuraava rakennusvaihe, jolloin myös osakkaiden pitää sitoutua seuraavaan rahoituspottiin. Viimeisin rahoituskierros on saanut myös eräät muut energia- ja teollisuusyritykset luopumaan suunnitelmistaan osallistua voimalahankkeeseen. Elokuussa Fennovoima tiedotti omistuksessaan tapahtuneista muutoksista uuden rahoitusvaiheen myötä.

Nämä luopumiset saavat epäilemään, että uuden voimalaitoksen investointikustannus on Fennovoiman alunperin ilmoittaman 4-6 miljardin euron hintahaarukan yläpäässä, ellei vielä korkeammalla (YLE: Pyhäjoen ydinvoimalan hinta saattaa nousta). Ydinvoiman pääomakulut huomioiva marginaalikustannus (LRMC, long-run marginal cost) on noin 50-60 euroa per MWh (IAEA 2012: The Economics of Nuclear Power), ja Talouselämän mukaan uuden ydinvoimalan kannattavuus ei kestäisi ensi talven sähköhintoja .

Ei E.ON olisi luopunut kannattavasta hankkeesta. Mielenkiintoista nähdä, saako E.ON pelastettua edes osan jo sijoittamistaan varoista onnistumalla myymään osuutensa seuraavien viiden kuukauden aikana, minkä ajan yhtiö on vielä ilmoittanut olevansa mukana hankkeessa. Joka tapauksessa Suomi on menettämässä kovasti kaivatun merkittävän suoran ulkomaisen investoinnin.

Yhteispohjoismaiset sähkön vähittäismarkkinat

Fennovoima-hanke näyttää olleen ainoa syy, mikä on enää pitänyt E.ONin Suomessa sen jälkeen, kun Fortum osti vuonna 2006 E.ONin Suomen sillapääasemana toimineen entisen Espoon Sähkön. Kaupan jälkeen E.ON ajettiin Suomessa nurkkaan, sillä yhtiölle jäivät entisen Kainuun Sähkön liiketoiminnot.

Yhtiöllä on oman ilmoituksensa mukaan reilut 100 000 asiakasta. Jos tämä luku sisältää yhtiön verkkotoiminnan vajaat 60 000 asiakasta, niin sähkönmyyntiliiketoimintaa voidaan pitää pienenä suhteutettuna yhtiön maailmanlaajuiseen toimintaan.

Lisäpainetta Suomen toimintojen alasajoon luo tulevaisuudessa häämöttävät sähkön yhteispohjoismaiset vähittäismarkkinat, jotka voivat toteutua jo vuonna 2015. Tämän jälkeen E.ON voi alkaa tavoitella suomalaisia asiakkaita vaikkapa Ruotsissa käsin.

Sähköverkkotoiminnan riskit kasvavat

E.ON on myös myymässä sähköverkkotoimintansa Suomessa. Ilmeisesti yhteistyö vähemmistöomistajien (Kajaanin kaupunki 37,5% ja Sotkamon kunta 12%) ei ole sujunut aivan kitkatta. Eräs merkki tästä on se, että E.ON Kainuun Sähköverkko Oy ei ole täysimääräisesti laskuttanut verkkoliiketoiminnan asiakkaita. Energiamarkkinaviraston valvontatietojen mukaan yhtiö on vuosina 2008-2010 ollut alituotolla yhteensä 14 miljoonaa euroa (n. 16% liikevaihdosta), mikä tarkoittaa, että yhtiö olisi voinut regulaation puitteissa periä asiakkailtaan edellä mainitun n. 16% korkeamman siirtohinnan. Vaikuttaa siltä, että kunnat ovat vastustaneet siirtohintojen nostoa. E.ONilla pörssiyhtiönä ei ole mitään syytä pitää hintoja sallittua tasoa alhaisempana.

Jo tällä hetkellä sähköverkkotoiminnan riskit Suomessa ovat kasvussa. Sähköverkko on rakennettu pääosin 1960- ja 1970-luvuilla, ja alkaa olla elinkaarensa lopussa. Jo pelkästään tästä syystä edessä on mittavia investointeja verkon uusimiseen.

Lisää investointitarpeita tuo yhteiskunnan digitalisoituminen ja kasvavat vaateet sähkön toimitusvarmuudelle. Tämä näkyy myös verkkotoiminnan regulaatiossa, jossa yhtiöitä tästä vuodesta lähtien on rangaistu entistä kovemmin sähköntoimituksen keskeytyksistä.

Sähköverkkotoiminnan tuottavuus on myös laskussa samaan aikaan, kun investointitarpeet nousevat. Tässä syynä on eurokriisi, joka on paitsi nostanut yritysten lainarahoituksen kustannuksia, niin myös painanut verkkoliiketoiminnan tuottojen perusteena olevan Suomen valtion 10 vuoden obligaatiokoron ennätyksellisen alhaiseksi. Korko on vuodessa laskenut noin 1,5 %-yksikköä, joka puolestaan vaikuttaa Gaia Consultingin tekemän analyysin perusteella suoraan verkkoyhtiöiden sallittuun enimmäistuottoon laskevasti noin 5-8%.

Energia-ala on uudessa murroksessa

Kaiken kaikkiaan E.ONin luopuminen ja aiemmin tapahtunut Vattenfallin Suomen lämpö- ja verkkotoiminnan myynti kuvaavat parhaillaan käynnissä olevaa uutta energia-alan murrosta Suomessa. Sähkön vähittäismyynti kansainvälistyy ja verkkotoiminta aletaan nähdä – mielestäni aivan oikein – enemmänkin infrastruktuuripalveluna kuin energiayhtiölle kuuluvana liiketoimintana.

Tähän väitteeseen perustuen en olisi lainkaan yllättynyt, jos tulevaisuudessa nähtäisiin lisää samantyyppisiä irtaantumisia sähkönmyynnistä tai sähköverkkoliiketoiminnasta.

Ville Karttunen

Kirjoittaja on Gaian energia-alan asiantuntija. Kolumnin ensimmäinen versio on julkaistu Villen henkilökohtaisessa blogissa villekarttunen.blogspot.fi

Share article:

Twitter Facebook LinkedIn

Subscribe to Gaia Telegraph

Join our mailing list to catch the latest news and insights on sustainable business solutions!

Subscribe

By subscribing, you give us the permission to store the submitted information and to send you our newsletters. Your information will be kept safe and used only by Gaia.