Share article

Disruptions create new business opportunities (in Finnish)

Käynnissä ovat jatkuvat rakennemuutokset. Kuluttajien mieltymykset, yhteiskunnan murrokset, teknologiset innovaatiot ja globaali kilpailu muuttavat yritysten toimintaympäristöä. Näin aukeaa mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle. Samalla realisoituu riskejä, jotka voivat lopettaa nopeasti nykyisen menestyksen.  

Yhteiskunnan tulisi uudistua ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Suomessa on kilpailukyvyn ytimenä toimiva, turvallinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta sekä osaavat ihmiset. Meillä olisi hyvät edellytykset olla edelläkävijöitä kestävän hyvinvoinnin vaatimien muutosten kehittämisessä ja toteuttamisessa.

Vakiintuneet toimintatavat haastetaan ja yllätetään

Markkinadisruptiot tarkoittavat markkinoiden nopeata ja yllättävää heikkenemistä ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta. Krimin sota romahdutti Venäjän kaupan. IT-kuplan puhkeaminen lähes puolitti tietotekniikan markkinat 2000-luvun alussa. Finanssikriisiä seurannut taantuma vauhditti globaalien arvoketjujen muutosta ja johti osaltaan myös Brexitiin.

Disruptiivinen innovaatio haastaa vakiintuneet toimintatavat ja aiheuttaa toimialamurroksen.    

Clayton Cristenseniä mukaillen disruptiivinen innovaatio syntyy kolmesta elementistä:

1. Muutoksen mahdollistava teknologia

2. Uusi liiketoimintamalli

3. Arvoverkosto

Nämä uudistumisen mahdollistavat tekijät tarvitsevat tuekseen muutosta edistävän toimintaympäristön.  Regulaatiolla on usein suuri vaikutus murroksessa. Näin on esimerkiksi uusiutuvan energian kehityksessä. Tällainen uuteen innovaatioon perustuva kehitys voi kyteä pitkänkin ajan ennen läpimurtoa. Näitä innovaatioita syntyy erityisesti digitalisaation etenemisen vaikutuksesta.   

Kehityshyppäykset perustuvat usein monenlaisen osaamisen yhdistämiseen. Liiketoiminnan vertikaalinen ja horisontaalinen integraatio tulevat voimistumaan keskittymisen rinnalla. Uudet ratkaisut syntyvät monen toimijan yhteistyönä. Radikaali uudistaja tulee usein takaa vasemmalta, toiselta toimialalta. On myös todennäköistä, että nykyisten asiakkaiden ostokäyttäytyminen muuttuu uusien vaihtoehtojen vaikutuksesta. Mullistavassa ratkaisussa yhdistyvät yhä useammin fyysinen tuote ja palvelu uudella tavalla etätuotantona.

Kaupunkielämän uudet tuulet

Konkreettinen esimerkki kehityshyppäyksestä tulevat olemaan kaupunkien lähivuosina kokemat muutokset. Esimerkiksi Helsinki on päättänyt olla maailman toimivin ja hiilineutraali kaupunki. Helsinki kasvaa kolmanneksen seuraavan 20 vuoden aikana eli Helsinkiin muuttaa 200 000 uutta asukasta. Pelkästään asuntoihin sijoitetaan ainakin 30 miljardia euroa ja uusien asukkaiden vuositalous on ainakin 5 miljardia euroa. Julkiset investoinnitkin ovat tämän lisäksi miljardeja.

Kasvu synnyttää kysynnän, jota varten täytyy rakentaa elämisen puitteet ja tuottaa palvelut. Varmuudella voi ennustaa suurta murrosta kaupunkielämän ratkaisuihin. Fiksu Kalasatama -hanke kärkenä Helsinkiä kehitetään seuraavalle tasolle. Tavoitteena on tuottaa ihmisille hyvinvointia ja tehokkuutta. Kehitystä vauhditetaan nopeilla kokeiluilla.

Kaupunkeihin rakennetaan digitaalisia alustoja, joiden avulla syntyy uusia palveluja. Liikenne sähköistyy ja ajoneuvot ovat yhteiskäytössä. Energian käyttöä ja kulutusta ohjataan yksilöiden tasolla. Tiloja jaetaan ja kodin ympärille rakentuu myös työnteon, oppimisen ja harrastamisen puitteet. Riittävän tiheään asutetut kaupunginosat mahdollistavat palveluiden renessanssin. Omistamisesta siirrytään palveluihin. Merkittävintä yhteiskäyttöä ovat jo toimivat kaupalliset ja julkiset institutionaaliset palvelut – esimerkiksi joukkoliikenne, hotellit ja vuokrapalvelut. Tähän yhteisöllinen jakamistalous tuo merkityksellisen lisän.

Jatkuva strategiatyö mahdollistaa onnistumisen

Toistaiseksi teknologinen kehitys ja murrokset ovat synnyttäneet enemmän uutta liiketoimintaa kuin vanhaa on kadonnut. Tehoton teknologia on korvautunut paremmalla, raskasta ja yksitoikkoista työtä on voitu korvata koneilla ja roboteilla. Vapaa-ajan määrä on kasvanut ja hyvinvointi lisääntynyt. Tuleva työtehtävien digitaalinen murros voi olla yhtä iso yhteiskunnallinen muutos kuin teollistumisen aiheuttama yhteiskunnallinen murros. Tämä murros myös koskee kaikkia: vaativa asiantuntijatyökin voi olla korvattavissa oppivilla tietojärjestelmillä.

Teknologian ja markkinoiden murrokset edellyttävät yrityksiltä jatkuvaa toimintaympäristön seurantaa ja onnistuneita strategisia valintoja sekä useampiin vaihtoehtoihin valmistautumista. On osattava valita, kenen kanssa toimia kumppanina, missä liiketoiminnassa olla mukana sekä mistä liiketoiminnasta kannattaisi luopua.

Tarvitaan uusia liiketoimintamalleja sekä uusia tapoja organisoida ja johtaa hajautettua mutta yhteistä työntekoa. Ihmisten hyvä johtaminen voisi olla menestyksen kulmakivi. Tarvittavien taitojen ja resurssien saavuttaminen vaatii aikansa. Oikeilla strategisilla valinnoilla se on mahdollista.

Kirjoittajat

  • TkT Juha Vanhanen ja TkL Pekka Salmi

Juha Vanhanen on Gaia Group Oy:n toimitusjohtaja. Hän on toiminut yli 100 yhtiön liiketoiminnan kehittämisen konsulttina ja osallistunut useisiin yrityskauppoihin neuvonantajana.

Pekka Salmi on Gaian liiketoimintakumppani. Hänellä on vahva kokemus high-tech kasvuyritysten johtamisesta ja toiminut yli kolmenkymmenen yrityksen hallituksissa.