Share article

Digitalization enables sustainable development (in Finnish)

Gaian toimitusjohtaja Ulla Heinonen kirjoittaa Kemia-lehdessä (1/2018) digitalisaation ja kestävän kehityksen suhteesta.

"Digitalisaatio ja kestävä kehitys – kaksi tämän päivän muotitermiä, jotka löytyvät useimman organisaation ja yrityksen strategiasta ja monista tulevaisuutta pohtivista kirjoitelmista.  Onko sanahelinän takana konkretiaa ja liittyvätkö nämä niin usein käytetyt termit lainkaan toisiinsa? Mielestäni kyllä. Kyseessä on mahtava megatrendikaksikko, josta löytyy ratkaisu moneen yhteiskuntaamme polttavaan kysymykseen.

Kestävä kehitys, esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitseminen, on monimutkainen kokonaisuus. Siinä onnistuminen vaatii laajaa tiedon analysointia, toimintatapojen muutosta, nopeaa päätöksentekoa sekä toimeenpanoa. Onnistuminen tarvitsee jokaisen osallistumisen, mutta myös yhteistyötä, tiedonjakoa sekä positiivista uuden kehittämistä ja tekemisen meininkiä.

Digitalisaatio luo meille konkreettiset välineet onnistua tässä vaativassa haasteessa. Se antaa keinot analysoida isoja datamassoja ja laajoja riippuvuussuhteita. Digitalisaatio mahdollistaa uudenlaisen ajattelun massiivisien data-analyysien, nopeiden vasteaikojen, virtuaalitodellisuuden ja tekoälyn avulla. Se luo uudet toimintatavat ja päätöksenteon rakenteet sekä mahdollistaa tiedon tehokkaan jakamisen ja vaikuttamisen kanavat ja antaa mahdollisuuden täysin uuden kehittämiselle.

Toisaalta digitalisaatio mahdollistaa myös uudet liiketoimintamallit, kierto- sekä alustatalouden. Se myös tehostaa tuotantoprosesseja ja parantaa asiakaskokemusta. Näin se tukee organisaatioiden kestävän liiketoiminnan rakentamista ja ylläpitämistä maailmassa, joka vaatii nopeita liikkeitä, yhteisponnistuksia ja ymmärrystä asiakkaiden ja yhteiskunnan muuttuvista vaatimuksista ja arvoista.

Miksemme siis paremmin hyödynnä digitalisaation tuomia mahdollisuuksia kestävän kehityksen edistämisessä, ja taas toisaalta, kestävän kehityksen ja digitalisaation mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan luomisessa? Vaikka megatrendikaksikko on olemassa, niin miksemme vielä näe useinkaan konkretiaa?

Pullonkaulana on siiloutuminen, jota esiintyy monella eri tasolla yhteiskunnassa sekä yritysmaailmassa. Digitalisaatiosta ja kestävästä kehityksestä puhutaan, mutta valitettavasti eri asiantuntijapöydissä, samankaltaisten kesken ja termeillä, jotka eivät aukea ulkopuolisille. Törmäystä aihepiirien välillä ei tapahdu riittävästi. Tällöin ei myöskään nähdä yhteisiä mahdollisuuksia ja sovelleta oppia.

Toinen pullonkaula on se, että strategiat eivät vielä ole konkreettisella tasolla ja niistä puuttuu usein linkki liiketoimintaan. Useilla organisaatiolla on digitalisaatiostrategia, mutta sen konkreettista jalkauttamista ja linkkejä liiketoimintaan vielä mietitään. Silloinkin kun kestävä kehitys on määritelty tavoitteeksi, se on usein erillinen asiantuntijavetoinen tavoite, joka näkyy toiminnan arvoissa, mutta ei liiketoiminnan ajurina.

Digi- ja kestävän kehityksen strategiat siis löytyvät, mutta ne tehdään eri pöydissä ja valitettavan usein turhan saman henkisellä porukalla. Myös linkit liiketoimintaan puuttuvat. Usein myös strategian luovilla asiantuntijoilla ei ole päätösvaltaa organisaatioissa eli konkretiaan on vielä matkaa.

Miten ohittaisimme nämä pullonkaulat? Ottaisin tässäkin mallia digitalisaatiosta -- ketterän kehittämisen malleista, joissa projektilla on valta viedä kehitystä oikeaan suuntaan. Tarvitsemme strategioidemme lisäksi ketteriä projekteja, jotka tähtäävät yrityksen ja erehdyksen kautta nopeaan konkretiaan. Projektien tulee hyödyntää palvelumuotoilua, osallistamista ja törmäyttää osaamista eri aloilta.

Jos haluamme tehdä jotain uutta ja luoda kestävää tulevaisuutta, tarvitsemme uusia toimintamalleja ja konkreettista tekemistä. Digitalisaatio antaa meille välineet tähän."

Kirjoittaja

  • Ulla Heinonen, Toimitusjohtaja, Gaia Consulting Oy, etunmi.sukunimi@gaia.fi